Viikko 1

Ajattelin pitää ainakin alussa päivä päivältä, myöhemmin ehkä kerran viikkoon tiivistelmä -tyylisesti vähän kirjaa siitä, miten minulla menee. Satunnaisia kuvia yritän räpsiä mukaan, tällä kertaa ainakin ruoasta...

Nämä postaukset löytää tunnisteella PÄIVÄKIRJA.

Edellinen postaus (=aloituspostaus)

- VIIKKO 1 -

Maanantai 5.1.15
Tän piti alkaa hienosti, mun piti syödä heti alusta alkaen järkevästi. Heti ensimmäisenä päivänä söin sipsejä ja käytiin mäkkärissä, jossa otin tottakai ison aterian - juu, juuri sellaisen, että kalorien mukaan ei päivässä sitten hirveästi muuta tarvitsisi syödäkään. Ai niin ja puolitoista suklaapatukkaa. Itsehillintä tasoa nolla, kiva.

Hyvä puoli oli siinä, että mentiin keskustaan kävellen (ja mä sain pari kerää lisää yhtä lankaa, jotta riittää neuletunikaan). Kadulla kävelyä tuli kartan mukaan 7,7km ja siihen päälle ne, mitä kaupoissa käveltiin. Pakkasta oli 13 astetta, vähän oli naama jäässä. Alunperin suunnitelmana oli käydä salilla ja eilen illalla kävelyllä, mutta käyhän tää näinkin. Jos huomenna sitten salille.

Jäin kuitenkin (liikunnan ansiosta, jonka kiloklubi tosin laskee tasaisesti koko viikolle) 136 kaloria miinukselle ja sehän on kuitenkin pääasia että ei mene ainakaan yli siitä, mitä kulutan. Kaikesta huolimatta oli nälkä vähän joka välissä, mutta kyllä tähän pian taas elimistö tottuu, ettei ruokaa tule joka suunnasta kokoajan.

Tiistai 6.1.15
Aamu alkoi hyvin liikaa nukkumalla ja sitten olikin jo kauhea näljä ja täytin lautasen kasviksilla ja broilerpyöryköillä (310kcal, aamupalan suositus 318kcal). Eilen tuli liikuttua, joten enemmänkin olisi saanut syödä. Lounas meni kanssa aika nappiin ja sitten söinkin välipalan ja päivällisen kerralla, koska... No, liian haastavaa syödä 5 kertaa päivässä. Ehkä vielä jotain pientä purtavaa ennen nukkumaanmenoa.

Salille en jaksanut tänään, koska oli muuta kiirettä - pesin pyykkiä ja käytiin ostoksilla. Mutta eiköhän sinne salille tule kuitenkin tämän viikon puolella ehdittyä. Pääasia etten ole koko päivää kuluttanut istumalla. Niin ja unirytmikin korjattu lähemmäs normaalia!

Keskiviikko 7.1.15
Kotilöhöilypäivä, pyykinpesua (taas) ja kokkailua. Niin ja asensin windowsin uudelleen, kun se meni aika pahasti solmuun, joten se piti minut aika tehokkaasti kiinni koneen ääressä jonkin aikaa.

Piti tehdä jauhelihapihvejä, mutta siitä tulikin jauhelihamuruketta. Ei siis mureketta vaan mureketta. Seuraavalla kerralla enemmän kananmunaa ja/tai korppujauhoja, näin neuvoivat kaverit. Söin sitä sitten kahdesti tänään, eri lisukkeilla vaan. Huomisellekin jäi vielä yksi annos,

"Lihamuruketta", gluteenitonta pastaa ja kasviksia

Söin ihan ok, aavistuksen enemmän kuin suositus, mutta 280kcal alle arvioidun kulutuksen. Kiloklubin suosituksen mukainen enegriavajaus on 520kcal.

Liikkumattomuus ottaa päähän. Jos nyt edes lenkille koittais raahautua, kun se salille meno tuntuu niin vaikealta. Lenkille sais miehenkin mukaan, kun se on nyt vapaalla. Täytyy joskus saada se tekemisen raivo oikeaan aikaan eikä yhdeksän jälkeen illalla! Eka kerta salilla on aina vähän jännä, mutta siitä se sitten lähtee taas. Mähän joskus yläasteikäisenä kävin pari vuotta salilla, että tuttua hommaa ja muistaisin varmaan treeniohjelmanikin melkein ulkoa.

Hämmästtävin oli huomata, että keksit ei maistuneet oikein miltään, ei oikein tehnyt niitä mieli. Mutta tuli napattua muutama välipalaksi, kun sellaisia kaapissa oli. Parempi siis maunkin puolesta korvata ne vaan mandariineilla ja muilla terveellisemmillä vaihtoehdoilla.

Torstai 8.1.15
Liian vähän ruokailukertoja, vain aamupala ja lounas! Mutta söinkin niin ison ja epäterveellisen lounaan, että ei olisi ollut varaakaan syödä enempää, nyt kalorivaje 390, suositus 520. Liikuttuakaan ei taas tullut pyykkäämistä enempää, mutta nyt on ainakin pyykkikorit kerrankin lähes tyhjät!

Perjantai 9.1.15
Ikeapäivä! Kävin erään kaverin kanssa IKEAssa ostoksilla, kun hän oli kyytiä vailla ja mulla sopivasti on tuo farkkupösö. Aamupala jäi vähän niukaksi kiireisen lähdön takia - väsytti liikaa ja herääminen venyi...

Ikeareissun jälkeen kävin vielä miehen kanssa Prismassa ruokaostoksilla ja tiskasin, ennen kuin pääsin kokkaamisen kimppuun, joten olin ihan supernälkäinen. Ruoaksi tein nuudeleita ja kanaa, lisukkeena oli kaikkea sekalaista kaapista löytynyttä. No, kuvasta näette. Ja uudet keittiön piristykset, vähän kirkasta oranssia harmaan talven keskelle :)

Kanaa, nuudelia, tomaattia, kurkkua, perunasalaattia ja italiansalaattia.

Söin illalla vielä leipää ja join glögiä. Taas onneton kolmen ruokailun päivä, mutta kalorimäärä aikalailla suosituksen mukainen. Mutta jestas se lounasannos oli valtava, vaikka siinä oli just se kalorimäärä mitä mun pitikin lounaalla syödä eli ei tässä laihduttaessa ainakaan nälkää joudu näkemään. Loppupäivä pitäisi sitten vaan syödä vähemmän ja useammin, muuten menee ihan jees.

Mahdollisesti mun ongelma onkin ollut se, että olen aina syönyt joko liian vähän - säästöliekki TAI tietysti liian paljon. Liian suuri määrä tulee helposti, jos syö epäterveellisesti ja liian pieni määrä, jos syö terveellisemmin mutta ei tarpeeksi usein. Tässä tietysti sitten vielä sekoittavina kuvioina unirytmi ja ruokailurytmi, jotka ovat olleet ihan päin mäntyä. Ja napostelu silloin tällöin.

Lauantai 10.1.15
Pää löi herätessä tyhjää ja jääkaapin sisältö oli aika rajallinen, joten söin aamiaiseksi munakokkelia ja nakkeja. Kiloklubi heti tietenkin huusi punaista, että liian suuri osa energiasta tulee rasvasta. Se toki korjautui lounaalla (kanaa, riisiä, paljon kasviksia), MUTTA sitten se keksikin valittaa, että saan liikaa proteiinia. Ja jos eilinen lounas oli iso, niin tämänpäiväinen vasta olikin, ei mahtunut edes valitsemalleni lautaselle, joten söin kasvikset suoraan kiposta, jossa kypsensin ne mikrossa. Ja tästä huolimatta en päässyt tavoitekalorimäärään lounaan osalta.

Kanaa (siellä alla), riisiä, tomaattia, kurkkua ja kasviksia.

Loppupäivä (tai siis yö, mikä unirytmi?) meni sitten kahdella mandariinilla ja kalorivaje jäi kahdeksaansataan, mikä on aika hurjasti liikaa. Keskiviikkona on lääkäri (kontrolli) aamuyhdeksältä, joten jotain tälle unirytmille on tehtävä. Ja samalla saa jotain järkeä ruokailurytmiinkin. Ruokailukertoja on nimittäin hämmästyttävän vaikea rytmittää, jos herää iltapäivällä kolmelta ja menee nukkumaan kuudelta aamulla. Ja kun ei ole edes töitä rytmittämässä arkea...

Mutta päivän onnistumiset! Sain photoshopin asennettua ja pääsin muokkaamaan kuvia blogia varten! Siksipä julkaisinkin huivipostauksen ja sunnuntaillekin on tulossa postaus värjätyistä langoista. Tosin jotain vikaa tässä (joko koneessa tai photarissa) on, koska kaatuu jatkuvasti ja kaataa mukanaan muitakin ohjelmia. 2 vuotta vanha Asus -läppäri.

Sunnuntai 11.1.15
Viikon viimeinen päivä, tämän voisi ottaa punnituspäiväksi (ja mittaus). Jos sen tekisi aina aamulla ennen syömisiä, niin siihen voisi ehkä jotenkuten luottaakin.

Paino: 73,6kg (-1,1kg)
Vyötärö: 87cm
Reisi: 65cm (-1cm)

Oho, kilo hävinnyt! Jes! Vyötärölle ja reisille ei oo sitten tapahtunutkaan mitään, muta toisaalta mulla on nyt muutenkin jotenkin turvonnt olo... Tuli esimerkiksi nukuttua tuossa juuri yli 10 tuntia. Peilikuva näytti pahalta, onneksi vaaka pelasti.

Ensi viikolle enemmän liikuntaa, parempi rytmi nukkumiselle ja syömisille ja ei muuta kuin raivolla eteenpäin. Se on nyt joku mun motto tässä.

Sunnuntain syömiset ihan jees, kalorivaje suurinpiirtein ohjeen mukainen, tosin liian vähän kasviksia tänään. Ja liian vähän liikkumista. Jokatapauksessa hyvillä mielin ensi viikkoon, ehkä syömisetkin alkaa hahmottua tästä. Vielä on vähän paniikkia, että mitä mä voin syödä, kun kaikessa on maitoa, vehnää tai possua tai sitten on epäterveellistä tai jotain. Maanantaina kyllä syön lohta, jos löydän sitä sopivaan hintaan... Ja sitä liikuntaa, sitä pitää harrastaa enemmän!

Eli tällainen oli mun "uuden elämän" ensimmäinen viikko. Kertokaahan mielipiteitä, mitä nyt mieleen tulee. Saa myös tsempata ja antaa vinkkejä ja niin edelleen, sana on vapaa.

Värjäysnamuja

Nämä kolme vyyhtiä... ♥

Puoliksi sininen, puoliksi valkoinen 7 veljestä.

Ennen uudelleenvyyhditystä.

Nyt vain ketuttaa, kun ovat Novitan 7veikkaa, eivätkä mitään parempaa. Ylimmäinen sinivalkoinenhan on jo ajat sitten värjätty, syksyiset ovat marras- tai joulukuulta. Nyt kuitenkin uudelleen vyyhditettynä näyttävät ihan erilaiselta.

Pitäisi keksiä mitä näistä neuloisi. Sinivalkoista on tosiaan tuo yksi 150g ja syksynväristä 300g. Ihan sukkiakaan ei näistä viitsisi, kuluvat kuitenkin heti puhki. Ja kyllä, Novitalaiset ovat nykyään juuri sellaista laatua, että monet sukat on heti puhki.

Kunhan olen värjännyt pois kaikki Novitan langat, aion tilata jotain "vähän" laadukkaampaa värättävää jostain ulkomailta. Ehkä joskus saisi myyntiin asti jotain.

Syksyteemaiset 7 veljestä -langat, molemmat samanlaisia,
alempi uudelleenvyyhditetty pienemmälle vyyhdille.

Uusiakin pitäisi värjätä, uunivärjäystä ja puuvillaa pitäisi myös kokeilla kun välineetkin on jo. Ja lankaa, sitä vasta onkin. Jospa ensi viikolla... Tänään voisin edistää pehmolelukokeiluja vähäsen.

Saroyan -huivi

Joululahjaksi äidille ♥

Malli: Saroyan (Raverlyssa, suunnittelija Liz Abinante)

Lanka: Madame Tricote Merino Gold
(60% merino, 40% akryyli, 400m = 100g)
Huom! Käytetty kaksinkerroin! (200m = 100g)
Kulutus: 166g

Puikot: 5,5mm
Koko: 160 x 23 cm

Muokkaukset: 10 vaakalehden sijaan 14 vaakalehteä, jotta tulisi pidempi (tiheys ei ollut sama kuin ohjeessa).

Joka lehdessä 3 lasihelmeä (kirkas hopeisella keskustalla) eli yht. 78 kpl.

Oli kiva neuloa ja tuntui nopealta tehdä. Voisin tehdä uudestaankin! Ja äitikin näytti pitävän huivistaan. Viimeistelin höyryttämällä silitysraudalla.

Suosittelen tätä mallia ehdottomasti muillekin.
Ohje on ilmainen.

Eikä ne joululahjakäsityöt suinkaan tähän loppuneet... ;)

Tästä se lähtee!

Joulu ja uusivuosi ohitettu.

Nyt voisi kiinnittää sittne entistä enemmän huomiota syömiseen ja liikkumiseen.

Maidon, possun ja vehnän välttely on jatkunut, mutta kropan mielestä vielä pitäisi vähentää ja onhan se totta, että vahingossa suuhun päätyy helposti varsinkin vehnää ja maitoa, niitä kun on vähän joka tuotteessa.

Kiloklubi.fi otettu takaisin käyttöön ja aloitettu siellä 1 kuukauden ilmainen Premium-jäsenyys (tämän jälkeen 5,90e/kk, katsotaan jatkanko sitä sitten). Punnitus ja muutamat mitat otettu.

Auts... Paino hipoo jo "merkittävää ylipainoa"!

Eli tänään 4.1.2015:
Paino 74,7kg (heilunut tuossa 74-75 välillä keväästä lähtien)
Vyötärö 87cm (kuukaudessa johonkin kadonnut 6cm?!)
Reisi 66cm (tätä en ookkaan ennen mitannut)

Ja pituuttahan mulla oli se 158 senttiä, että tuo 74kg on todellakin liikaa ja 54kg on ihan realistinen tavoite. Olen painanut sen verran vuosia sitten ja olin silloin tyytyväinen itseeni. Mikäli kerään itselleni enemmän lihaksia, saattaa 56 kiloakin olla ihan jees tai mistä sitä tietää, mutta peiliä ja mittanauhaa täytyy painon lisäksi pitää silmällä. Laski miten tahansa, niin noin 20 kiloahan tässä olisi matkaa alaspäin.

Näitä nyt seurailen. Siellä olis ollut kaulan, käsivarren, pohkeen, lantion, rinnan ja ties minkä paksuuksillekin omat lokeronsa, mutta mulla nyt ongelmakohtina on tosiaan vyötärö ja reidet, joten keskityn niihin. Pohjetta mun on ainakin turha mittailla, se korkeintaan lähtee kasvamaan liikunnan myötä, vaikka muutenkin on tuollainen pallo! Heh. Mutta siis tosiaan aika hyvin keskittynyt tuo ylimääräinen vyötärö-reidet -akselille, vaikka onhan sitä läskiä siellä täällä ripoteltuna jonkin verran.

Suunnittelin, että huomenna käyn taloyhtiön kuntosalilla. Kävin siellä eilen katsomassa. Pienihän se on ja laitteita on vähän, mutta saa siellä kaikki perusasiat tehtyä ihan mallikkaasti. Tänään en enää viitsi, kun kello on niin paljon. Tänään voisi jotain pientä kotijumppaa viritellä, vähän vatsalihaksia, kyykkyjä ja sensellaista, jollen keksi lähteä kävelylle.

Kiloklubin suosittelema päivän kalorimäärä 1588 kcal (ilman liikuntaa, huom!)
Jaettuna suositusten mukaisesti ruokailuille:

• Aamiainen: suositus 20% = 318 kcal
• Lounas: suositus 40% = 635 kcal
• Välipala: suositus 7% = 111 kcal
• Päivällinen: suositus 26% = 413 kcal
• Iltapala: suositus 7% = 111 kcal

Ja jos liikun, määrät tietenkin nousevat sen mukaan. Kiloklubi seuraa myös sitä, mistä energia tulee (rasva, hiilarit, proteiini) ja esim. rasvan laatua + kasvisten, herkkujen ja kuidun määrää.

Saatiin vihdoin myös uusi johto kaappipakastimeen, joten nyt saan hamstrattua paljon enemmän "pakasterehuja" ja muuta järkevää syötävää.

Syömisen ja liikkumisen lisäksi voisi yrittää koittaa saada järkeä unirytmiin - se helpottaisi muita rutiineja myös. Jos valvois seuraavaan iltaan ja menis sit ajoissa nukkumaan? Menin tänään nukkumaan kuudelta aamulla, hups.

Tänään olen syönyt "aamiaisella" ja "lounaalla" aavistuksen liikaa, mutta toisaalta harvemmin syön viittä kertaa päivässä, joten uskon että päivän kalorimäärä menee ihan nappiin, sen sijaan energian laatu, kasvisten määrä ja kuidut on vähän... ongelma.

Kyllä tää tästä lähtee taas sujumaan. Pianhan ne rutiinit kehittyy, jos vaan pitää alussa niistä kiinni. Nyt kun vaan pysyisin terveenä, ettei sen takia tulisi stoppia kesken kaiken hyvien rutiinien opetteluun - niin käy mulle melkein aina.

Ajattelin luvata itselleni tatuoinnin, kun olen saavuttanut tavoitteeni. En vielä tiedä, millaisen haluan ja minne, mutta eiköhän se koiriin liity ainakin. Toivon myös, että tässä jossain vaiheessa pääsisin töihin (tai saisin lottovoiton), niin pystyisin hankkimaan koiran. Toki se voi olla, että sopivan pentueen löytämiseen voi mennä kauan, vaikka töitä löytyisikin. Liikkumisen ja tekemisen ilo on ihan erilaista koiran kanssa kuin yksin. Ei sitä koiraihminen vaan osaa olla koiratta.

Toivottavasti jo viikon päästä jotain postausta edistymisestäni :)

2014 ja 2015

Uusivuosi oli ja meni, parhaassa seurassa.

Nyt kasaan nippuun vuoden 2014 ja mietin tavoitteita tälle vuodelle.

Kuvituksena jouluna otettuja kuvajaisia.

Vuonna 2014 tapahtui mm. seuraavaa:

• Päättyi yli 5 vuotta kestänyt suhde ja alkoi uusi suhde nykyisen mieheni kanssa
• Vaihdoin auton 1994 Civicistä vuoden 2001 farkku Peugeotiin kesällä - ikävöin pikku Civiciä edelleen, enkä ole vieläkään oppinut tykkäämään pösöstä
• Pääsin ajamaan kuorma-autoilla (ja jopa yhdistelmillä) parkkipaikoilla! Parasta!
• Alkuvuodesta syvä laskimotukos (veritulppa jalassa), siitä johtuen e-pillereiden vaihto kapseliin ja diagnoosi haavaisesta paksusuolentulehduksesta
• Diagnoosin seurauksena 6 viikon kortisonikuuri, jonka jälkeen painoni stoppasi nousunsa n. 74 kiloon (lihoin kuurin aikana lähemmäs 10 kiloa)
• Sairastin heti diagnoosin jälkeen rajun angiinan ja syksyllä uudestaan, jolloin pyysin lähetteen nielurisojen poistoon (tapahtunee puolen vuoden sisällä)
• Yritin moneen kertaan aloittaa laihduttamista ja urheilua, mutta se jäi pääasiassa ajatuksen tasolle
• Olin töissä satunnaisesti ja paljon miehen mukana ajamassa ympäri maata
• Värjäsin aika vähän lankaa, neuloin aika vähän ja ompelin sitäkin vähemmän - eli kaikin puolin aika huono käsityövuosi
• Tampereen käsityömessuilla en poikkeuksellisesti käynyt ja muutenkaan lankavarasto ei kokenut muutamaa kerää kummempaa täydennystä, kankaita ostin alkuvuodesta jonkin verran
• Olin laiska bloggaaja, julkaisin vain 14 postausta (2013 - 61, 2012 - 41)

En oikein tiedä, mitä ajattelisin viime vuodesta. Hirveästi tapahtui ja jäi tapahtumatta. Pääasiassa olin taas kerran tosi laiska ihminen. Jollain tapaa elämä kuitenkin meni eteenpäin ja olen hurjasti erilaisessa tilanteessa nyt kuin vuosi sitten. Toivottavasti uusi vuosi kuluu vähän nousujohteisemmin, vähemmän negatiivisia tapahtumia ja enemmän aktiivisuutta kaikin puolin olis tosi jees.


Löysin myös vahnan 2014 To do -postauksen... Joten tässä vastaukset siihen:

Elämä yleisesti:
- Laihdun - lihoin
- Liikun enemmän - liikuin varmaan vähemmän kuin 2013?
- Syön terveellisemmin - jooei
- Opettelen käyttämään meidän jäätelökonetta - se jäi exälle, joten en opetellut
- Ei päästetä asuntoa ihan kaaokseen - asunto vaihtui välissä, mutta eipä täällä paha kaaos ole
- Selvitetään koira-asia - ex sössi minun koira-asiani kaverinsa kanssa ja jäi koira saamatta sillä kertaa, kiitos vaan heille tosi paljon tästäkin
- Käydään miehen kanssa jossain reissulla - mitähän tähän nyt sanoisi... ei tullut reissattua sillälailla kuin ajattelin, mutta näin jokatapauksessa paljon Suomea miehen kanssa ajellessa

Käsityöt:
- Ompelen ainakin yhden vaatteen ja yhden trikoopipon - korjasin kolmet farkut kaverille ja aloitin yhden paidan ompelua, siihen se sitten jäikin
- Neulon sukat kärjestä aloittaen - en neulonut, yhdet kyllä ihan normaalisti varresta alkaen siskolle
- Saan neuletakkini valmiiksi - en varmaan edes koskenut koko projektiin vuonna 2014
- Vähennän langan määrää - ehkä sitä muutama 100 grammaa vähemmän saattaa olla, muttei kummempaa edistystä tässäkään
- Opettelen käyttämään saumuri-peitetikkikonettani kunnolla - opettelin aika vähäsen, en vieläkään ole mestari sen kanssa
- Teen ainakin kaksi pehmolelua - loppuvuodesta leikkasin ahkerasti kaavoja, mutten ommellut yhtään saumaa pehmoleluun
- Virkkaan amigurumin - enpä tehnyt tätäkään
- Uudet kannet erääseen keittokirjaan - tuolla se lojuu laatikossa edelleen
- Värjään lankaa - juu, värjäsin lankaa, vaikka en kilokaupalla, mutta edistyin
- Painan kuvioita kankaalle - no tätä tuli tehtyä kyllä!

 

Muut harrastukset:
- Opettelen paremmaksi valokuvaajaksi - järkkärillä otettu varmaan alle 1000 kuvaa tänä vuonna, joten... heh.
- Harjoittelen piirtämistä (anatomiaa ja väritystä pääasiassa) - olen edistynyt jonkin verran, mutta ahdistuminen haittaa harrastusta pahasti edelleen
- Auto pidetään ajokunnossa, ehkä uusi ovi, ehkä tuulilasi, uudet talvirenkaat - auto vaihtui, joten... nope. Uudenkin auton huolto on edelleen tekemättä.
- Kirjoitan blogiin sen verran, että en tunne huonoa omaatuntoa epäaktiivisuudestani - se 14 postausta on kyllä niin vähän, että aika huono omatunto on. Se on vain vähän yli 1 postaus kuussa, keskimäärin.

Minä!

Vuonna 2015 haluaisin olla vähän parempi.

Saada enemmän aikaan.

- Laihtuminen, liikkuminen - pakko saada järkeä tähän elämiseen!
- Työt - joko koulutukseen tai töihin on päästävä
- Pehmolelut - tänä vuonna ompelen niitä oikeasti
- Neulominen - langan ja keskeneräisten töiden määrää vähennettävä neulomalla
- Ompeleminen - vaate itselle, jos tällä kertaa onnistuisi ja korjaan korjattavien pinossa odottavat jutut
- Värjääminen - värjään monivärisempää lankaa + puuvillaa ja enemmän!
- Piirtäminen - opettelen yrittämään enemmän, opettelulistalla linet, anatomia ja värittäminen aina ja edelleen
- Koirat - tähän asiaan ei voi kuin toivoa parasta ja koittaa pitää pää kasassa, toivottavasti saan ainakin kaverin collien lainaan joskus. Ilman töitä ei ole paljoa toivoa, mutta mun on tehtävä kaikkeni, muuten mulla on taas käsissäni asia, joka jäi saamatta - asia, jota kadun loppuelämäni. Ensimmäinen oli hevonen, rakas hoitohevonen. Toista kertaa en halua kokea samaa.

Tavoite tiivistettynä on se, että voin vuoden kuluttua hymyillä tyytyväisenä onnistuneelle vuodelle ja itselleni. Sitä en voi nyt tehdä. Liian paljon jäi tapahtumatta, sekä itsestä riippuvia asioita että niitä, joihin en olisi voinut pahemmin vaikuttaa. Ehdottomasti pitää yrittää enemmän.

 Ei tässä auta kuin mennä tuulta päin, raivolla. Mun on saatava kiinni siitä voitonriemusta ja mentävä sen perässä. Mun on yritettävä, taisteltava ja voitettava. Mä en kestä enään olla tällainen, mä haluan olla enemmän, parempi, onnellisempi, laihempi, aktiivisempi ja mä haluan näyttää tälle maailmalle.

Mulla on lukulistalla blogi, josta mä saan voimaa. Koirablogi. Mutta pointti ei ole aihe, vaan ajatus. Ja suunta. Ja fiilis. Mun täytyy ottaa siitä mallia, sekä nyt, ihmisenä, että sitten joskus, koiranomistajana. Mun on pakko. Muuten tää jatkuu vaan näin ja joka vuosi vihaan saamattomuuttani enemmän.

Tätä postausta aloitellessa mieli oli maassa, olo toivoton, mutta nyt mulla on sellainen olo, että juoksisin vaikka maratonin, jos noi tiet ei olis noin jäässä. Joten päättäväisenä eteenpäin.

Tulossa ainakin kuvia joululahjatekeleistäni ja langoista, jotka värjäsin jo ajat sitten.

Joulu, alkoholi, työnantajat...

Hei kaikki arvon lukijani ja satunnaiset kulkijat!

Tänään minulle tuli mieleen tällainen mielenkiintoinen aihe, sopivasti tässä joulun alla...

Suomessa yritykset antavat hyvin yleisesti työntekijöilleen joululahjaksi alkoholia. Siis toki muutakin, eikä aina alkoholia, mutta alkoholi on aika yleinen osa kuitenkin. Aika moni suomalainen työssä käyvä ihminen saa tänäkin jouluna työnantajaltaan lahjaksi alkoholia, oli se sitten glögin, viinin tai minkä tahansa muodossa.

Minusta tämä alkoholilla lahjominen on kummallista, sillä tuskin yksikään työpaikka tykkää siitä, että työntekijät juovat - se kuitenkin saattaa heikentää terveyttä ja aiheuttaa "sairaspoissaoloja" kun työntekijä makaa sängyn pohjalla krapuloissaan. Eikä töihin tietenkään saa tulla alkoholin vaikutuksen alaisena. Joten miksi työnantajat kannustavat työntekijöitään juomaan vapaa-ajalla?

Lisäksi on pikkujoulut, hyvin tyypillinen hetki vetää oikein kunnon kännit, sekoilla ja sotkea parisuhde ja/tai välit työtovereihin tavalla tai toisella. Ja koska "kaikki" menevät pikkujouluihin juomaan ja juomaahan on ja paljon, niin ne, jotka eivät niin välittäisi siitä juomisesta, saattavat kokea melkoista painostusta asiaan. Ja yritykset järjestävät näitä kännitapahtumia arvokkaille työntekijöilleen.

Tästä tulee väkisinkin sellainen kuva, että joulunaikaan suomalaiset työpaikat kannustavat työntekijöitään juomaan. Ja mielummin vielä paljon. Koska onhan se perinne tai jotain.

Joulu on perhejuhla. Yhdessä olemisen juhla. Kertokaahan nyt mulle joku, että miten tähän(KIN) juhlaan saadaan Suomessa näin taitavasti yhdistettyä alkoholi ja (usein) humalahakuinen juominen?

Joulu on sellaista aikaa, että toivoisin mieluiten kaikkien pysyvän kaukana alkoholista. Tai jos osaa ottaa asiallisesti ruuan kanssa lasin viiniä tai saunan jälkeen yhden kaljan, niin siitä vaan, mutta jouluna EI olla humalassa, ei edes vähän. Kiitos.

En ymmärrä tätä kulttuuria yhtään. Vaikka onhan se ihan fakta, että suomalaiset juovat kun...
a) tapahtuu jotain iloista (juhlitaan)
b) tapahtuu jotain surullista (hukutetaan murheet)
c) ei tapahdu mitään (koska alkoholillahan se tylsyys poistetaan)
d) on joku tapahtuma/juhlapäivä kuten vappu (koska se on hyvä tekosyy vetää kännit)

Juu. Mutta miettikää edes jouluna niitä ihmisiä, jotka viettävät kanssanne joulua ja eivät välttämättä pidä juomistanne hirveän suuressa arvossa. Älkää pilatko niiden ihmisten joulua. Ja lapset sitten toki erikseen, en nyt niitä käsittele tässä, kaikkihan (toivottavasti) ymmärtävät että lasten seurassa ei ole hyvä idea juoda ainakaan sitä yhtä lasillista enempää.

En vaan ymmärrä tätä joulu = alkoholi -yhtälöä.


Itsehän en juo ollenkaan, en ole edes maistanut. En ymmärrä koko touhua. Hauskaa voi olla ilman alkoholiakin, mutta moni tuntuu alkoholin seurauksena unohtavan miten hauskaa pidetään ilman alkoholia. Muutamalle entiselle ystävälle on käynyt näin. Joo, on se kumma kun eivät enää ole ystäviä.

En sinänsä katso juomista pahalla, enkä tuomitse ihmisiä jotka juovat. En ymmärrä sitä, eikä minun tarvitsekaan. Niin kauan kun se ei tapahdu minun läsnäollessa, niin tehkää mitä haluatte, MUTTA en myöskään halua kuulla siitä jälkeenpäin.
            Enkä myöskään todellakaan halua kuskata yhtään ainoaa humalaista ihmistä, minkä rakkaat ystäväni onneksi tietävät ja olen todella kiitollinen siitä, että eivät edes tällaisia palveluksia minulta pyydä. Lisäksi olen hyvin hyvin onnellinen siitä, että minulla on vierelläni ihana mies, joka ei myöskään juo.
            Puolison juomista on vaikeampi vältellä kuin esim. kavereiden, jos ei halua häätää toista muualle juomaan ja kärsimään krapulaansa / mennä itse sen takia muualle. Ja kun minua hyvin suuresti ahdistaa nähdä tuttuja ihmisiä humalassa, niin voitte varmaan kuvitella, ettei olisi helppo pala minulle, jos puoliso joisi. Ja joo, ahdistaa minua ne tuntemattomatkin humalaistet, mikäli eivät ymmärrä pysyä järkevän välimatkan päässä minusta.

Joo, ehkä lopettelen. Ajatus katkesi.

Olkaa fiksusti jouluna ja pikkujouluissa (jos ne on vielä edessä).