Vuosikatsaus 2015 ja tavoitteet vuodelle 2016

Vuosi on vaihtumassa, joten on aika tehdä pientä katsausta kuluneeseen vuoteen

ja asettaa tavoitteita ensi vuodelle.

Viime vuoden postaus löytyy tästä linkistä.

24.12.2015 - välillä tykkään Tamronini bokehista

Vuosi 2015

Tapahtumarikas vuosi, jälleen kerran.

- Ero
- Muutto kaverin kanssa kämppiksiksi
- Uusi parisuhde

- Osa-aikatyö varastolla huhtikuusta lähtien (ja hommat jatkuu)
- Trukkikurssi, josta tietenkin sain trukkikortin
- Tein freelancer-hommana yhdelle tapahtumalle logon, julisteen ja flyerin

- Vuoden alussa paino 74,7kg
- Vuoden lopussa paino 76,8kg
- Alimmillaan kävin 67,1 kilossa
- Aloitin salilla käymisen marraskuun lopulla! Sopimus on ensi vuoden loppuun.

- Nielurisaleikkaus
(josta johtui 10 päivän paasto, jolla alimpaan painoon pääsin, en suosittele)

- Turriristeilyllä ekaa kertaa, Tukholmassa ekaa kertaa omin päin
- Ensimmäinen myyty häntä
- Liput ostettu ensi kesäksi Animukseen eli Suomen turriconiin ja taidenäyttelypaikka varattu 1-2 keskikokoiselle taululle

- Pyydystin ensimmäisen isoksi luokiteltavan kalani, joka oli kuha. Lisäksi koukussa kävi kahdesti kiinni hauki, ekaa kertaa myöskin.
- Aiemmasta innostuneena ostin oman virvelin

- Olin ensimmäistä kertaa moottoripyörän kyydissä

- Chilejä ja sitruunoita kasvattelin, chilit taitaa kaikki vedellä viimeisiään, mutta sitruunoja on elossa runsain määrin.
- Sain orkidean kukkimaan ensimmäistä kertaa omassa hoidossa (useastikin vuoden aikana)! Viihtyvät ikkunalaudalla, vetoisessa paikassa, vaikka ohjeet muuta väittävät.

- Opin tekemään rintaliivejä itse, MakeBra:n kurssilla!
- Opettelin neulomaan sukat varpaasta alkaen
- Neuloin koiran paidan, joka on eka neulomani valmistunut vaate.
- Ompelin ekaa kertaa lapaset. Luit oikein: Ompelin lapaset.
- Tein ensimmäisen myytävän neuleohjeeni (Kettulapaset) ja sitä myytiin heti ekana päivänä 19kpl Raverlyssa. Englanninkielinen käännös on tulossa.

- 34 blogipostausta + tämä postaus, olen ihan tyytyväinen (2014 vain 14!)

- Olin kolmesti pentusten varauslistalla. Epäonnea oli matkassa joka kerta, joten ei vieläkään nelijalkaisia perheenjäseniä.
- Miehen sinikieliskinkki oli muutaman kuukauden hoidossa mulla ja nyt haaveilen omasta skinkistä.

24.12.2015 - valon siivilöityminen puiden välistä valokuvissa on ♥

Vastaukset viime vuoden listaan:

- Laihtuminen, liikkuminen -laihduin, lihoin takaisin ja pari kiloa enemmänkin, en luultavasti liikkunut sen enempää kuin viime vuonnakaan, mutta aloitin sentään sen salilla käymisen loppuvuonna!
- Työt - sain trukkikortin ja olen ollut osa-aikatöissä huhtikuusta alkaen - mission completed.
- Pehmolelujen ompelu - ei tullut vieläkään tehtyä
- Neulominen (langan ja keskeneräisten töiden määrää vähennettävä) - Ei. Keskeneräisiä on liikaa ja lankaa on liikaa, edelleen.
- Ompeleminen (vaate itselle ja korjaan korjausta odottavat) - Ei. Opelin sentään niitä lapasia. Korjattavien pinokaan ei ole hurjasti muuttunut, paitsi että lisää on tullut.
- Värjääminen (monivärisempää lankaa + puuvillaa ja enemmän) - Ei. Mutta jotain sentään värjäsin, onneksi.
- Piirtäminen (opettelen yrittämään enemmän, opettelulistalla linet, anatomia ja värittäminen aina ja edelleen) - piirtäminen on edistynyt hurjasti sen jälkeen, kun rupesin piirtämään ihan vaan paperille tietokoneen sijaan.
- Koira - Kuten jo todettu, ei onnea tänäkään vuonna.

Ensimmäinen neulomani vaate olikin yllättäen koiran paita!

Tavoitteet vuodelle 2016

- Tavoitepainoon pääseminen (n. 55kg)
- Kuntosalilla käymisen jatkaminen. Sopparikin kestää pakosti vuoden loppuun
- Parempi kunto - 600 metrin lenkkireitin ympäri juokseminen vähintään ja jos penkistä nousis muutakin kuin pelkkä tanko ja lukot

- Kalastusluvat, virvelöinnin oppiminen
- Hauen haluaisin saada ylös, vaikkei se mikään supermaukas ruokakala olekaan
- Autoon paremmat kaijuttimet ja subbari, että kehtaa kuunnellakin jotain

- Lankavaraston pienentäminen (väh. alle neljäänkymmeneen kiloon)
- Langan värjääminen uunissa
- Kangasvaraston pienentäminen
- Vaatteen ompeleminen (lapasia, pipoja yms. ei lasketa!)
- Bikinien ompeleminen - bonusta jos ovat valmiit ennen reissua

- Blogin pitäminen vähintään semiaktiivisena
- Valokuvaamisen opettelun jatkaminen

- Muutaman hännän, tassuparin tms. myyminen
- Katseenkestävän fursuit -pään tekeminen
- Animus 2016 ja taidenäyttelyä varten pari taulua

- Hankintalistalla saumuri

- Työtä: joko samassa jatkaminen tai kokopäivätyön löytäminen

- Jospa sais chileistä ihan satoakin?

- Se koira. Taas ja edelleen listalla. Alkaa pää levitä koirattomuuteen. Tekisi hyvää mulle.
- Sinikieliskinkki olis kans kiva saada.

- Tulossa on reissu USAan perheen kanssa, mutta se nyt ei ole mikään tavoite sinänsä. Tavoitteena on ostaa paria kivaa lankaa ja kangasta tuliaisiksi ja elämäni ensimmäiset tennarit.

Ommellut lapaset, tai no toiset niistä.

Joo. Aika samaa kuuluu kuin vuosi sitten ja aika samantapaisia tavoitteita on seuraavallekin vuodelle. Viime vuodesta on taas mies vaihtunut, mutta en aio ottaa tätä tavaksi. Enkä saanut elämääni järjestykseen tänäkään vuonna. Enkä päätäni. En edes laihtunut, pysyvästi. Mutta asun ensimmäistä kertaa "omillani" eli en vanhempien, enkä miehen kanssa. Kämppis on, mutta se nyt on ihan toinen asia.

Alan jo pikkuhiljaa myöntää, että taidan olla masentunut. Ja sitä on ilmeisesti jatkunut teinivuosista lähtien, vaikka välissä on ollut parempia vuosiakin. Tähän ei kuitenkaan liity kummempaa suurta draamaa, ja elämä menee eteenpäin omalla painollaan, joten en ole tullut vaivanneeksi lääkäreitä tällä asialla. Vaikka vaikuttaahan se varmasti jaksamiseen ja muutenkin.

Sitä kaipaisi niitä onnistumisen tunteita. Sellaisia isompia, kuin mitä syntyy piirustuksen tai käsityön onnistuessa. Sellaisia, joita olen kokenut vain koirien kanssa touhutessani. Ja lisäksi sitä kaipaisi sitä samaa, parempaa, aktiivisempaa, laihempaa minää, jota olen joka vuosi näissä samanlaisissa postauksissa kuulutellut. Siitä huolimatta, että todellisuudessa ihan hyvin tulen toimeen nykyisen minäni kanssa.

Mutta lopulta, mä en koskaan luovuta. Mä en vaan jaksa kokoaikaa yrittää, tai välittää. Mutta silti mä en ole koskaan täysin luovuttanut itseni kanssa. Näen myös positiivisia puolia asioissa. Se ei silti muuta sitä harmaata sumua, joka on kokoajan tässä, joskus enemmän ja joskus vähemmän suurena.

Mutta aina on toivoa. Vaikka juuri nyt ei jaksaisikaan yrittää, tai edes välittää.


Parempaa uuttavuotta 2016 kaikille.
Varsinkin meille, joille elämä ei ole hymyillyt vuonna 2015.

Raitapaita koiralle

Ei mulla koiraa vielä ole, mutta...

Ohje: Yhteishyvä - Koiran neule (link)

Lanka

Harmaa: Novita Tuomas (40% villa, 35% akryyli, 25% nylon, 189m=100g)

Luumu: Natura Lauri (75% villa, 25% nylon, 199m=100g)

Puikot: 3,75mm

Koko: L

Langankulutus:

Harmaa 144g

Luumu 55g

Tehty 17.5.2014 - 30.12.2015

Sainpas aherrettua tämän vielä valmiiksi tämän vuoden puolella! Eihän tämä ole ollut tekeillä kuin puolitoista vuotta. Koiraa ei sinä aikana ole taloon tullut, joten valokuvamalliksi pääsi huskypehmoni (ikeasta).

Pituutta selkään (ilman kaulusta) kertyi reilut 50cm. Pehmokoiralle pituus oli liikaa, mutta muissa mitoissa ei hirveästi ole ylimääräistä tilaa. Saa nähdä miten tämä oikealle koiralle menee. Saattaa ottaa leveydestä kiinni ennen kuin selkä on riittävän pitkä.

Tällä hetkellä en ole vielä kysellyt oikeita koiria malliksi, mutta ehkä sellainenkin mahdollisuus vielä täytyy kokeilla. Olisihan se hyvä tietää, mitä seuraavaan saman malliseen muuttaa, muutenkin kuin mutu-tuntumalta.

Kaulus on pehmokoiran päällä ollessaan kaksinkerroin taitettuna. Voin kertoa, että ko. kauluksen tekeminen oli suhteellisen tuskaisaa. Saattaisin silti erehtyä kokeilemaan samaa uudelleen.

Hihoissa ja helmassa täytyi silmukat poimia reunasta, mitä vihaan neulomisessa. Ekalla yrityksellä helmaan tuli ihan liian vähän silmukoita ja se veti paidan ihan ruttuun. Siitä on kuvakin tuolla alla. Toisella yrityksellä laitoin jokatoisen poimitun silmukan väliin langankierron (koska suuremman määrän poimiminen reunasta ei olisi ollut oikein mahdollista). Se tuotti onnistuneemman lopputuloksen, vaikka toki vielä ei tiedetä, miten tämä oikeiden koirien päällä toimii.

Seuraavalla kerralla tämän ohjeen kanssa tekisin sen muutoksen, että en nostaisi kerroksen ekoja silmukoita. Näin reuna jäisi joustavammaksi ja silmukoiden poimiminen olisi vähemmän tuskaa.

Pituutta on tälle kaverille vähän liikaa.

Tässä 13.12.2015 otettu kuva, jossa helman resori oli ihan liian pieni.

Seuraava koiran paidan ohje on jo katsottuna, joten ei tämä viimeiseksi paidaksi jää. Seuraava on kuitenkin ihan eri mallilla ja eri suunnasta neulottu. Langaksi valikoitui tässä paidassa oleva raitaväri, koska sitä sattuu olemaan vielä ihan reilusti jäljellä. Seuraava paita tulee myös olemaan vähän pienempää kokoa kuin tämä.

Tämän myötä lankamääräni on jälleen alle sen 45 kilon. Nyt ei pitäisi listaamattomia lankoja enää olla. Paidasta tuli miinusta listaan 209g (10g enemmän kuin lankaa kului, sillä huomasin punaisista keristä puuttuvan 5g kummastakin täydestä!).

******************

Valmiiksi tuli myös tälläinen tuubihuivi...

Kymmenen silmukan palmikot, joissa kierrot 14 kerroksen välein.

Lankana Novita Rustika, jota kului 263g.

Puikot oli kokoa 8mm.

Tämä on ollut reilun vuoden kesken ja valmistui 29.12.2015

Valepalmikkosukat

Mummun joululahjasukkiin tuli valepalmikoita.

Ohje: Koukuttamo - valepalmikkosukat

(lyhyemmillä varsilla)

Lanka: Natura Lauri

75% villa, 25% polyamidi - 200m = 100g

Langankulutus: noin 110g

Puikot: 3,5mm

Koko: n. 39

Neulottu lokakuussa 2015

Ajattelin, että kerä lankaa riittää varmasti, jos teen lyhyemmät varret kuin ohjeessa, koska ohjeessa langankulutukseksi on merkitty 95 grammaa. Toisin kävi, lanka loppui paria senttiä ennen kärkikavennuksia ja jouduin hakemaan sitä sitten lisää.

Lopputulos on kyllä ihan kiva! Tosin kantapää olisi saanut olla istuvampi ainakin meikäläisen jalkaan. Tein sen ohjeesta poiketen Novitan vanhemman sukkalehden kantapään perusohjeella vahvistettuna, koska en (taaskaan) ymmärtänyt ohjeessa ollutta kantapäätä.

Ylijääneestä melkein täydestä kerästä neuloin sitten blogissa aiemmin esitellyt varpaasta varteen -tossukat, joista piti alunperin tulla lapaset. Ja tyydyin pitämään ne sitten itse, vaikka tällainen joulunpunainen on ehkä kaikista väreistä vähiten mieluinen. Ne on jalassa tälläkin hetkellä, kun tätä kirjoitan, tosin harkitsen vakavasti niiden värjäämistä esim. mustaksi tai violetimpaan suuntaan.

Joko te ootte ihan kyllästyneet tähän hirmuiseen neulepostausten määrään?

Meinaan vaan, että ei ne vieläkään loppuneet...

Ommellut lapaset x2

Ompelin viime hetkillä vielä parit lapaset pukinkonttiin.

Toiset menivät omalle siskolle ja toiset miehen siskolle.

Kaavat piirsin Tehtaamon ohjeella.

Tässä mallissa peukalo muodostuu "pystysauman" avulla, eikä näihin siis tule kämmenen poikki menevää saumaa, kuten useissa muissa ommeltavien lapasten ohjeissa.

Nämä ihanat camokuvioiset menivät miehen siskolle. Onneksi tätä camo-collegea on vielä iso pala jäljellä, koska haluan tästä ihan ehdottomasti jotain itselleni. Ehkä myös omat tällaiset lapaset. Suunnitelmissa olisi kuitenkin ensin tehdä huppari.

Nämä ovat ihan peruskaavalla ilman kikkailuja tehdyt. Ranteen kuminauha on kiinnitetty siksakilla vuoreen, joten se ei näy ulospäin.

Vuorena molemmissa lapasissa on luonnonvalkoinen ohut college, joka on hyvin pitkälti saman tuntuista kuin camokangas. Nämä eivät ole tällä yhdistelmällä mitkään -20 asteen lapaset, mutta jos jouluakin vietettiin +5 asteen lukemissa, niin ehkä näille on sopivia kelejä tulossa.

Omalle siskolle päälyskankaaksi tähtikuvioista trikoota, joka on muuten samalta tekijältä (Poppy) kuin camokin. Molempia saa Eurokankaasta.

Siskolla on rakennekynnet ja hän on valitellut, että hanskat tai lapaset eivät tahdo sopia, kun sormissa on ylimääräistä mittaa. Näihin lisäsin sormille ja peukalolle yhden ylimääräisen sentin. Tuli sopivat.

Lisäksi laitoin heijastinnauhasta kämmenselkään heijastimet, jotta rakas siskoni näkyy liikenteessä kulkiessaan vähän paremmin. Tällaisen harmaan kankaan kaverina heijastinraita ei varmaankaan ole päivänvalossa liian huomiotaherättävä siskoni makuun.

Salaman kanssa otetussa kuvassa näkyy heijastimet!
Ja väsyneen ompelijan naama...

Tällaisia täytyy ehdottomasti saada itsellekin!

Testikappaleen leikkelin rikki kuluneista lökäreistä, ehkä täytyy tehdä sille pari ja kehitellä jokin mustan vuoren kanssa toimiva kangas siihen päälle. Pääsevätpä rikkinäiset housut hyötykäyttöön - tosin niitä on kertynyt niin, että tuskin kaikista jaksan vääntää lapasten vuoria. Minulla kun housut tuppaavat poikkeuksetta kulumaan haaroista puhki, kun jalkani eivät ole ihan tikut.

Voin suositella muillekin tätä Tehtaamon ohjetta kaavojen piirtämiseen. Samoilla ohjeilla piirtelet jokaiseen räpylään sopivan kokoiset kaavat naisille, miehille ja lapsille. Vähän vaivaahan siinä on, mutta kannattaa!

Letti -kämmekkäät

Lettipalmikkoiset kämmekkäät tätini käsiä lämmittämään.

Ohje: omasta päästä

(huomaa kämmenen puolella joustimen kaareva raja)

Lanka: Hjertegarn Palino

100% merinovilla - 124m = 50g

Langankulutus: 44 g

Puikot: 3,25mm

Koko: keskiverto naisen käsiin sopivat

Tehty lokakuussa 2015

Kyllähän tämmöisillä itsekin vaikka näpyttelisi näppistä tai neuloisi!

Kalajoki -sukat

Äidille joululahjaksi ihanat Kalajoki -sukat

Kalajoki -sukat

(lyhyemmät varret kuin ohjeessa)

Lanka: Viking of Norway Vilma - itse värjätty

75% villa, 25% nylon - 260m = 100g

Langankulutus: 72 grammaa

Puikot: 3,25mm

Koko: n. 39

Tehty lokakuussa 2015

Tosi kiva ohje ja malli! Tosin mulla tuotti todella isoja vaikeuksia vasenkätisyys ja magic loopilla kahta kerralla neulominen. Kärkikavennukset tein ekaa kertaa tällaiset toispuoleiset ja jouduin piirtämään ohjeen paperille eli niinsanotusti vääntämään rautalangasta (ellei ratakiskosta) että ymmärsin, miten mun se vasenkätisenä pitää tehdä.

Muille samaa ohjetta tuumaileville neulojille vinkiksi, että olkaa tarkkana sen kaavion kanssa, se ei ole niin "looginen" / arvattavissa, kuin ensi vilkaisulta saattaisi näyttää. Onneksi se ei valmiissa sukissa näy, mutta virheitä kaavion kanssa tuli tehtyä, lähinnä ylimääräisiä/puuttuvia rivejä.

Kantapäiden kanssa meni aivot sen verran solmuun, että katsoin Novitan vanhemmasta sukkalehdestä kantapään "yleisohjeen", jolla sitten tulikin ihan nätit ja istuvat kantapäät - ne ei tosin kuvissa näy.

Ja aika tyytyväinen saa olla tuohon itse värjättyyn lankaankin...

On muuten haastava sävy kuvata. Tuntuu, että näissä kaikissa kuvissa lanka on liian pinkkiä ja räikeää, vaikka kuinka yritin kuvia muokata oikeaan suuntaan. Ja minulla sentään on näyttö, joka näyttää värit oikein, toisin kuin suurimmalla osalla lukijoista todennäköisesti. No, ovat kuitenkin sinne päin...

Sama lanka vyyhdeillä - tätähän on vielä melkein puolitoista kerää jäljellä!

Toivottavasti lämmittävät äidin aina viluisia varpaita ahkerasti ja pitkään :)

Kettulapasten ohje

Kettulapasten ohje on nyt julkaistu Raverlyssa ja sen saa sieltä omakseen eurolla.

Tästä klikkaamalla pääset ostamaan ohjeen Raverlyssa.

Jos ei Raverlya, paypalia jne. omista, voi ohjeen lunastaa myös suoraan minulta,

samaan hintaan. Laita vain sähköpostia osoitteeseen:

frostdangers(at)gmail.com

Tässä lyhyesti infoa...

Kirjoneulelapaset peukalokiilalla. Kämmenselässä kettu, kämmenessä tassukuvio, kaksinkertainen ranteen joustinneule (voi tehdä myös yksinkertaisena).

Lanka: 7veikka, Gjestal Janne, Viking Ville tai muu n. 200=100g -paksuinen lanka.
Puikot: 3,5mm ja 4mm (sekä sukkapuikot että pyöröpuikot käyvät)
Koot: nainen ja mies

Langan tarve:
Naisen lapasiin
Pohjaväri 80g
Kuvioväri 35g

Miesten lapasten lankamäärät päivittelen ohjeeseen myöhemmin.

Ohjeeseen sisältyy tekstimuotoisen ohjeen lisäksi kirjoneulekaaviot molempiin kokoihin. Erillisessä tiedostossa mukana tulevat suurempikokoiset kaaviot, jos silmät menevät solmuun pienempien ruutujen kanssa. Ohje toimitetaan PDF-tiedostoina.

Ohje on myös vasenkätisesti neuloville soveltuva ihan sellaisenaan.

Tätä kirjoittaessani ohjetta on ostettu kahdeksan kertaa + kerran raverlyn ulkopuolella.

Kiitos kaikille ohjeen ostajille, lämmittää mieltäni ihan todella ♥

Toivottavasti pian saan kuvia valmistuneista kettusista ;)

Kettulapaset

Pitkään keskeneräisenä olleet kettulapaset tulivat parissa päivässä valmiiksi.

Kun vaan otti ja neuloi. Ei se sen vaikeampaa ole.

Sorry, saatte nyt tyytyä kännykkäräpsyihin, jotka on otettu silityslaudan päällä.

Ohje: oma

Koko: pienehköihin naisen käsiin sopivat

Lanka: Novita 7 veljestä

(oranssi 278 & luonnonvalkoinen 010)

Puikot: 4mm

Langankulutus:

Valkoinen 74g

Oranssi 28g

Valmistunut: 13.12.2015

Minulla ei ole edes tiedossa, koska nämä lapaset on aloitettu. Olin joskus poistanut raverly-projektin, kun suunnittelin lapasten alkujen purkamista. Toisin kävi. Ja ihan hyvät tuli. Joskus 2014 lopussa / 2015 alussa nämä on kuitenkin aloitettu, suurinpiirtein.

Ranteiden joustinneule on kaksinkerroin ja se on neuloessa kiinnitetty nurjalta. Lämmittävät varmasti ranteita ihan mukavasti. Kirjoneule ei ole mitään maailman siisteintä laadultaan, varsinkaan piiiiitkän kirjoneulomistauon jäljiltä, mutta höyrytyksen jälkeen ovat ihan siedettävän näköiset.

Myös virhe mahtuu mukaan - oikean käden lapasessa peukalokiilan fox -teksti on peilikuvana, kun en tajunnut kääntää tekstiä kaavioon, vaan luin vain samaa kaaviota eri suuntaan kuin vasemman käden lapasessa. Tekstin alapuolella on muuten sydän, se ei näistä kuvista oikein erotu.

Tämän valmistuneen työn myötä lankavarastoni on vihdoin juuri ja juuri alle 45 kiloa.

Tavoite on, että lankaa olisi alle 30 kiloa, ehkä 25, tai jopa 20kg.

Etupuolelta. Kuvissa lapaset ovat höyrytyksen jäljiltä vielä tumppuplokeissa.

Kämmenpuolelta. Tassukuviossa epätasainen jälki haittaa eniten.

Jos ohje kiinnostaa, sen saa lunastaa Raverlysta eurolla!
- linkki ohjeen sivulle -

Lankainventaario

Tein lankainventaarion tässä päivänä eräänä.

Sitä on kaivattu.

Lanitiumin kimallesukkaa, yksi tärkeistä lanka-aarteistani.

Eli kävin läpi kaikki lankani ja kuvasin ne, joiden kuvat puuttuivat Raverlyn listastani. Samalla sain järjesteltyä langat aika hyvin käyttötarkoituksen ja paksuuden mukaan. Nyt on helpompi löytää mitä tarvitsee!

Samalla tosin lankalaihikseni koki "kolauksen" kun löysin ensin 800g listaamattomia lankoja ja sitten tajusin vielä senkin, että alkuperäisessä määrässä ei ollut mukana myynnissä olevia lankoja, joista tuli reilu 1700g lisää.

Tosin, heitin sentään kaksi 100 gramman kerää kammotuslankaa ihan suoraan vaan pois. Sitä sellaista verkkolankaa josta tehdään röyhelöhuiveja. Ei oo mun juttu. Eikä niitä kukaan halunnut edes ilmaiseksi. Ties mistä olivat mulle kulkeutuneet.

Mitähän hassua värikästä näistä keksisi?

Nyt jatkan muiden tavaroiden läpi käymistä ja järjestelyä. Ehkä tähän kaaokseen vielä saadaan jotain järkeä. Paljosta olisi luovuttava, joko myynnin tai roskiksen kautta. Olen hamsteri, myönnän. Tämä on vaikeaa, mutta ehkä on vielä toivoa. Ainakin pää toimii nyt, pikkupakkasessa tehdyn kävelylenkin jäljiltä.

Ja joulun jälkeen tavaraa on taas liikaa... Tuttu ongelma.

Parit pipot itselle

Ensin neuloin vajaista keristä Palino-merinoa musta-harmaa -raidallisen pipon.

Ja sitten vielä näiden + luumun värisen jämistä toisen pipon.

Vain harmaata jäi pieni kerä.

Ohje: BasicSimpleLazy (raverly-link)

Lanka: Hjertegarn Palino

(100% merino, 124m=50g)

Puikot: joustimessa 3,25mm, sileällä 3,75mm

Musta-harmaan langankulutus:

musta 30g

harmaa 17g

Jämäpipon langankulutus:

musta 5g

harmaa 25g

luumu 18g

Musta-harmaa neulottu 7.-13.11.2015

Jämäpipo neulottu yhdessä päivässä, 14.11.2015

Pipothan on kivoja! Ja jo oli aikakin saada itse neulottuja pipoja "valikoimiin". Juuei, ei oo tullut pahemmin pipoja neulottua aiemmin. Ainakaan sellaisia, jotka olisivat tulleet käyttöön.

Ohjeeseen lisäsin pituutta puolisen tuumaa musta-harmaassa ja tuuman verran jämäpipossa ennen kavennuksia. Puoli tuumaa enemmän eli 5,5" on justhyvä, kuus on jo liikaa. Joustimen tein tuttuun tapaani, 1 oikein kierrettynä, 1n.

Ensilumien innoittamana piti lähteä miehen ja parin kaverin kanssa kuvausreissulle! Kun ensilumi tulee, voi julistaa talven alkaneeksi ja kaivaa talvivaatteet varastosta.

Ihanaa päästä viimeinkin käyttämään itse tehtyjä asusteita talven pakkasia vastaan. Aiemmin on tullut neulottua pääasiassa lahjoja. Kirjoneule- tai tuplalapaset täytyisi kyllä neuloa itselle, kovempia pakkasia ajatellen. Ja pari kauluria / tuubihuivia.

Ihanaa talven alkua lukijoille :)
Ja kiitokset miehelle kuvaamisesta.

Varpaista varteen -tossukat

Ja minähän EN pidä punaisesta!

Ohje: Ullan tutoriaali ja x määrä omia muokkauksia

Lanka: Natura Lauri

75% villa, 25% polyamidi - 200m = 100g

Langankulutus: n. 90 g

Puikot: 3,5mm

Koko: 38

Neulottu lokakuussa 2015

Juu ei, ei ole mun väri. Mutta omaan jalkaan nämä pienellä palmikolla koristetut punaiset tossukat/varrettomat sukat päätyivät. Ensimmäinen kokeilu kärjestä alkaen, syynä ja innoittajana langan vähyys. Ja kyllä se sitten kuluikin hyvin loppuun, yhtään kerrosta ei olisi enää saanut neulottua.

Alunperin näistä piti tulla lapaset. No, silmukkamäärä oli kärkilisäysten jälkeen sen verran, mitä lapaseen olisi tarvittu, mutta totesin, että ovat liian isot, enkä jaksa purkaa. Kokeilin jalkaan. Ja jalkaanhan ne sopivat. Sitten ei auttanut muu, kuin neuloa kantapää.

Eteen tein pienen palmikon ihan omasta päästä heitettynä. Sukat ei vaan voi olla sileät perussukat ilman mitään yksityiskohtia. Se ei vaan käy päinsä.

Ajattelin heittää nämä väripataan joskus joulun jälkeen. Jouluna voisi tällaisissa punaisissa tossukoissa hiippailla, ihan vaan koska jouluun kuuluu tämmöiset punaiset asiat. Sen jälkeen ehkä värikattilassa mustaa päälle tai sävytys violetimpaan päin.

Tällä hetkellä puikoilla on musta-harmaa -raidallinen pipo itselle... Samalla kun kaikki muut neulovat värikkäitä asioita!

Kuvausta ja blogipostausta odottaa vielä kahdet omat lapaset. Ja voin jo paljastaa, että joulun jälkeiselle ajalle on tulossa läjä neulepostauksia, jotka olen kirjoittanut etukäteen (nyt kun vielä jotain niistä muistan). Ja ehkä jotain muitakin käsitöitä, katsoo nyt mitä tulee tehtyä.

Ja tietysti, kirjoitin tätä postausta nämä kyseiset sukkaset jalassani...

Vihreät sukat (myynnissä)

Kodittomat mokomat.

Ohje: öööö tuota... kaiketi joku Novitan perussukkaohje

Lanka: Novita 7 veljestä

75% villa, 25% nylon - 300m = 150g

Langankulutus: noin 130g

Puikot: 3,5mm

Koko: n. 45

Neulottu 29.12.2014-02.10.2015

Aloitin nämä aikanaan eksälle. Sitten tuli ero ja sukat olivat puolivälissä jalkapöytää. Neuloin näistä sitten nykyisen miehen kokoiset, mutta eihän se tämmöisiä kutittavia villajuttuja käytä. Täytyy kai kokeilla suostutella sitä siinä vaiheessa, kun ulkona on -30 astetta tai...

Jos lukijoista löytyy kokoa 44-46 käyttäviä tai heidän läheisiään, voi nämä sukkaset lunastaa minulta todella edulliseen hintaan, sanotaan vaikka kympillä ja postituskin onnistuu pienestä lisämaksusta. Laita mailia:

frostdangers(at)gmail.com

Arvaatte kuka oli mallina, jos sanon, että yritti kesken kuvausten

tanssia jotain kummaa tanssia, kun sukat kutitti jalkoja...

Miehekkäät palmikkolapaset

Iskä sai isänpäivälahjaksi lapaset talven pakkasia varten!

Ja autojulisteen. Ja tietysti levyn tummaa suklaata.

Paras iskä ♥

Ohje: omasta päästä

(kuvio: Neulojan suuri silmukkakirja - alaspäin avautuva hirvensarvipalmikko)

Lanka: Natura Lauri

75% villa, 25% polyamidi - 200m = 100g

Langankulutus: 95 g

Puikot: 3,5mm

Koko: pienehkö miehen käsi sopii näihin

Tehty lokakuussa 2015

Alunperin näistä piti tulla mulle itselleni lapaset. Rupesin neulomaan edellisen neuleen lankaan sopivalla silmukkamäärällä, ihan ajatuksissani. No, sehän oli ohuempaa kuin tämä seiskaveikkaa vastaava lanka. Joten tuli sitten isän käteen just passelit, ihan tuurilla, joten ei paha sattumus, kun isänpäiväkin lähestyi jo hurjaa vauhtia!

Kuvio on tosiaan alaspäin avautuva hirvensarvipalmikko. Aika miehekäs kuvio, jos minulta kysytään. Sopii hyvin juurikin miesten lapasiin, miksei sukkiinkin. Värikin on oikein sopiva, mitä nyt isän pukeutumisen värimaailmaa on tullut seurattua. Mikäli kuvat näyttää mitä lystää, voin tässä sanallisesti kertoa langan värin olevan ruskehtavan harmaa.

Mallina toimi tuo oma mies, jota tämmöiset villa-asiat kutittaa ihan hurjasti. Että aika vikkelä piti olla, että sai kuvat otettua, ennen kuin lapaset lensivät pois käsistä. No, onpahan ainakin yksi neulomuksilla lahjottava ihminen vähemmän! Kiitos kuitenkin kuvausavusta hänelle.

Nyt pidetään peukkuja, että nämä lapaset pääsevät ahkeraan käyttöön,
sillä olen näihin itse kyllä hyvin tyytyväinen, pakko myöntää :)

Liebster Blog Award from Ragequit

Näitä on jo kertynyt muutama, mutta kysymyksiin on aina kiva vastailla :) Tämänkertainen tunnustus tuli Ragequit -blogista, kiitos siitä ♥ Itse en kuitenkaan (taaskaan) laita vahinkoa kiertämään. Ne, jotka haluavat, voivat vastailla näihin samoihin kysymyksiin ilomielin.

Liebster-awardit ovat kiertäneet nettiä jo hyvän aikaa. Säännöt ovat hienoisesti tänä aikana vaihdelleet, mutta pääidea on pysynyt samana: Liebster-awardin antaa bloggari toiselle bloggarille, ja samalla pyritään antamaan tunnettavuutta pienille blogeille.

Tämän Liebsterin säännöt ovat seuraavat:

• Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi
• Laita palkinto esille blogiisi
• Vastaa palkinnonantajan asettamiin 11 kysymykseen
• Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 seuraajaa
• Laadi 11 kysymystä, johon valitsemasi bloggaajat vastaavat
• Lisää palkinnon säännöt postaukseesi
• Ilmoita palkinnosta valitsemillesi bloggaajille ja linkitä postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse

Millaisen kuvan uskot itsestäsi antavan ihmisille blogin kautta?
Sekavan. En tiedä. Ensimmäisenä tulee mieleen, että laiska, epäaktiivinen, epäonnistuja. Mutta varmaan osa myös pitää mua taitavana joissain asioissa, kuten käsitöissä.

Onko blogisi tekstit suoraa tajunnanvirtaa vai editoitko tekstejäsi harkiten ennen niiden julkaisua?
On aika suoraa tajunnanvirtaa, mutta editoin kyllä silti. Eipä näitä tule hirveästi etukäteen suunniteltua. Kirjoitan, editoin, julkaisen. That's it.

Millainen on mielestäsi hyvä postaus?
Järkevä, mielenkiintoinen, vähintään pari kuvaa ja mielellään hyvälaatuisia kuvia. Sellainen, että uppoutuu lukemaan ja jää oikein innolla odottamaan seuraavaa. Ja tietysti järkevyyteen kuuluisi se, että pysytään asiassa jne. Tässä blogissa on kohtuullisen hyviä postauksia ehkä jotain kolme maksimissaan...

Millainen on mielestäsi hyvä blogi?
Semiaktiivinen (ei joka päivä, mutta kuitenkin vähintään kerran kuussa tulee juttua), kiinnostavalla tavalla kirjoitettu, nätit kuvat ja ulkoasu ja kiehtova aihe/kirjoittaja. Eli tämä blogi täyttää tasan nolla noista kriteereistä, heh.

Oletko harkinnut vloggausta, siis video bloggausta?
Olen, olen myös videoinut pari vuotta sitten pari videoa, joita en kuitenkaan koskaan julkaissut tai edes ladannut kamerasta koneelle. Ei vaan oo mun juttu. Videoita varmasti voisi muuten tulla, jos olisi joku asia mitä kuvata (esim. koira), mutta omia höpöttelyjäni en kyllä ala kuvaamaan.

Netissä on aina myös hatereita. Koetko mahdollisen anonymiteetin suojissa tapahtuvan negatiivisuuden vaikuttavan siihen, mitä blogiisi postaat?
Tähän mennessä negatiiviset kommentit on tulleet lähipiiristä. Mutta, oli sitten tuttuja tai tuntemattomia, anonyymeja tai ei, niin pyrin siihen, etteivät negatiiviset kommentit vaikuta.

Koetko menestyvän blogin olevan yhteydessä siihen, kuinka paljon bloggaaja antaa itsestään irti blogiin? Tarkoitan tässä siis omaa naamaa, ääntä, epäonnistumisia ja inhimillisyyttä.
Ei. Menestyvä blogi tarkoittaa pääasiassa kykyä kirjoittaa kiinnostavasti, taitoa saada riittävän kivoja kuvia ja aktiivisuutta.

Mistä blogisi nimi on peräisin?
Frostdanger > Frosti > Frostin blogi. Vaikeaa.

Mikä oli ensimmäinen kimmoke aloittaa blogaaminen?
Täytyy myöntää, että ei mitään muistikuvaa, siitä on niin kauan!

Sitten pari vähän helpompaa kysymystä.
Mikä on lempipelisi (videopeli tai lautapeli tai korttipeli tai...)?
On niin kovin paljon niin kovin kivoja pelejä... Fable 3. Se yksi tietty peli, jota ei enää saa mistään ja minulla sitä ei tietenkään ole. Muita suosikeita ovat Don't Starve, Minecraft, Wow ja Skyrim. Ja Sims! Nelonen ja Medieval.

Mikä on lähitulevaisuutesi odotetuin tapahtuma/asia?
Sitä ei nyt voi tässä vielä hirveen julkisesti huudella, mutta ne jotka tietää, tietää ja ne jotka arvaa, saattaa arvata oikein tai sitten ei. Ja ei, en ole raskaana sen enempää nyt kuin tulevaisuudessakaan, että siitä ei ole todellakaan kysymys!

Minä Sims Medieval -pelissä! No, ei kyllä näytä minulta, mutta kuitenkin...
Tuollainen mekko olisi ihana tehdä joskus!

Joo, että semmoisia. Kohta varmaan tulossa taas jotain painonhallinta-asiaa ja valmistuneita neulomuksiakin voisi esitellä pitkästä aikaa!

Monestiko pitää aloittaa alusta...

... että sen yhden kerran pääsisi maaliin asti?

Palataan vaihteeksi tähän ainaiseen laihdutusasiaan...

Kaikkihan on tietysti jälleen mennyt ihan päin mäntyä. Noin puolitoista kuukautta tullut vietettyä pääasiassa miehen kotipaikalla. Siellä ei ollut keittiövaakaa, joten heitin heti alkuunsa romukoppaan koko kaloreiden laskemisen. Sitten söin mitä söin, sen kummempaa miettimättä. Liikaa tai liian vähän. Liian harvoin ainakin, jos ei muuta. Liikkumisen määrälläkään ei pahemmin voi kehuskella.

Lounas tänään, jauhelihakastiketta ja gluteenitonta pastaa - n. 630kcal

Nyt on paluu arkeen tapahtunut, jopa ihan kaksi asianmukaista ruokailukertaa takana, aamiainen ja lounas tänään. Kävin myös kävellen kaupassa (auto odottaa laakeriremonttia ja sen jälkeen katsastusta) ja olen yrittänyt siivoilla.

Harmikseni unohdin tietysti aamulla katsoa painoni ja mitata vyötärön, mutta ehkä huomenna sitten. Veikkailen, etten kaukana aloituspainosta ole. Vaatteissa ei ainakaan ole sen enempää tilaa kuin aiemminkaan.

Kauppareissun alussa tunsin jälleen samaa tuttua painetta säärissä, joten täytyy taas yrittää ottaa supervarovainen alku lenkkeilyssä. Myös sinne kuntosalille on vakaa aikomus lähteä, onhan se vain 18e/kk.

Fiilis on pääasiassa ollut ihan pohjamudissa viimeaikoina. Ei vain painon osalta, vaan muutenkin. Oletin, että saan energiaboostia ja fiiliksen nousuun, kuin saan pitkästä aikaa puuhastella omia juttuja yksin omassa rauhassani musiikin soidessa. No, en voi raportoida kummoista muutosta fiiliksessä tapahtuneen. Mutta ehkä tämä tästä. Ja jos ei, niin täytyy hankkiutua kyllä juttelemaan jonkun ammatti-ihmisen kanssa mun pään sisällöstä. Sen verran alkaa huolestuttaa.

Jos ei muuta positiivista, niin hoksasin tänään, että tarkan kalorimäärän sijaan voin yrittää muistaa ulkoa pyöristetyt määrät, joiden yhteenlaskettu tulos on ihan 5 kcal päässä tarkasta määrästä:

Aamupala 300kcal
Lounas 600kcal
Välipala 150kcal
Päivällinen 400kcal
Iltapala 100kcal
    = yhteensä 1550kcal

Vaikka juuri nyt olen taas sen verran painavampi, että kiloklubin mielestä pitäisi syödä 30kcal enemmän päivässä. Mutta nuo ovat sen verran pieniä heittoja, että turha vaivata päätänsä moisilla. Työpäivinä (3-4kpl/kk) pitäisi syödä 200kcal enemmän kuin normaalisti, sillä työ on suhteellisen fyysistä.

Parempi ruoka, parempi mieli?

Edit 6.11.2015

Joo, että sillälailla, parilla kilolla jo yli "lähtöpainosta" eli vuoden alusta. Silloin olin 74,7 ja nyt 76,4kg... Ei näin. Vyötäröönkin oli jostain löytynyt lähemmäs 10cm lisää mutta veikkaan että osa siitä on kyllä jotain hetkellistä turvotusta.

Edit 7.11.2015
Mulla on joko tosi huono vaaka tai sitten mulla oikeasti oli eilen kaksi kiloa jotain ylimääräistä turvotuspainoa ympärilläni. Tänään 74,6kg ja mittaustulos heitteli parinsadan gramman sisällä. Kerran näytti kilon enemmän. Pitää siis ottaa tavaksi mitata monta kertaa ja välissä aina liikutella vaakaa. *huoh*

Eihän tämä paino silti hyvä ole, mutta ei sentään ole yli lähtöpainon... Nyt yritetään ottaa suunta reippaasti alaspäin ja kyllä tämä tästä vielä iloksi muuttuu, aikanaan.

74kg > 67kg > 72kg ... NYT RIITTÄÄ!

Tänään on se päivä.

Erinäisistä syistä johtuen... oon viime aikoina kokenut niin paljon huonoa fiilistä ja itsetunto on käynyt niin pohjamudissa, että nyt tää saa loppua.

Mä olin vuoden alussa 74kg. Nyt mä oon taas 72kg ja välissä olin jo 67kg. NYT saa riittää.

Keväällä Floridaan. Ja sinne mä lähden paino vitosella alkavana!

Ja huomenna kuntosalille. Eilen olin lenkillä, 1 tunti - 5,5km. Juoksin osan matkaa. Hidas, mutta eipä tämmöisillä lyhyillä töppöjaloilla ja tällä kunnolla tällä hetkellä parempaan pysty.

Eilinen herätti. Pukukoppi. Farkut. No, löysin yhdet sopivatkin, kyllä. Mutta lopuista kymmenistä vain yhdet mahtui jalkaan. Ja maha... näytti kamalalta. Reidet ja takapuoli myös. Tää saa nyt loppua, mä en kestä enää olla tämmöinen.

Yksien farkkujen mukaan Fidalta löytyi kaksi urheilutoppia, tekninen t-paita ja normaali t-paita, sekä ohuen ohut urheilutakki. Halvalla. Suosittelen. Ja niistä urheiluvaatteista innostuneena sitten sinne lenkillekin lähdin. Puolen tunnin kävelyn jälkeen alkoi juoksuaskeleetkin kulkea mukavasti. Miten voikaan yksien typerien jalkojen lämpiäminen kestää niin kauan...

Mä oon nyt käynyt niin pohjalla, että tästä ei voi enää kuin nousta.

Liebester Award

Blogihiljaisuutta on tullut vietettyä taas pitkään. Odottelen juuri uuden tietokoneen saapumista ja kituuttelen lainaläppärillä. Toivottavasti jaksan uuden koneen myötä taas aktivoitua täälläkin.

*******

Ihana mewii (meri.fi) heitti minua haasteella / Liebester Awardilla. Kiitos :3


Liebester Awardin tarkoituksena on lisätä pienempien blogien näkyvyyttä. Säännöt ovat seuraavat:

1. Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa.
2. Vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen.
3. Nimeä ja linkkaa 11 Liebster Awardin ansaitsevaa blogia, joilla on alle 200 seuraajaa.
4. Keksi 11 uutta kysymystä blogisteille.

Mikä on onnistunein neuleesi?
Hmm... Varmaan äidille neulomani huivi Saroyan (blogipostaukseen)

Mitä neulot mieluiten?
Tämä on paha. Ehkä huiveja, jos keskeneräisiä katsotaan. Ihanista langoista tottakai. Myös kirjoneuleet ja pitsit ovat koukuttavia. Ja sukat ja lapaset. En osaa oikein päättää! Kunhan ei ole paljon nurjaa...

Lempilankasi?
Käsinvärjätyt, tai ylipäätään jos on merinoa ja vaihtuvia värejä! Ehdottomasti ei mitään pörröistä, eikä 100% tekokuituja. Mulla on pari aarretta: Asarumin (Yarngrimoire) ihana käsinvärjätty vyyhti supersock sporttia ja Lanitium x Machinan tummansininen kimallesukkalanka (2 vyyhtiä).

Kuka on lempisuunnittelijasi?
En ole oikein perehtynyt näihin, nappaan kivan ohjeen sieltä ja toisen täältä.

Millaisista puikoista pidät?
Ehdottomasti KnitPron vaihtopäisistä puisista! Ja pienemmän koon pyöröt KnitPron hiilikuituisia. Näistä ei oo paluuta, hävitin jo lähes kaikki "normaalit" puikkoni, eikä kaduta yhtään.

Lempiherkkusi?
Ummmh... kaikki... eikun. No, ehkä jäätelö, vaikka en saiskaan syödä sitä.

Teetkö käsitöitä tehdessä muuta, esim katsot telkkaria tai kuuntelet musiikkia? Jos niin mitä?
En ole vielä niin hyvä, että hirveästi voisin katsoa neuleesta muualle samalla kun neulon, mutta useimmiten kotona neuloessa on irkki ja selain päällä, joskus musiikkiakin.

Mistä mallista haaveilet, mutta tiedät ettet tule ikinä saamaan sitä aikaiseksi?
Kaikki isotöiset neuletakit ja valtavat seitinohuesta langasta neulotut pitsihuivit. Ja neulottu mekko, yleisesti.

Mitä muuta harrastat?
Ompelen, valokuvaan, piirrän ja yritän lenkkeillä.

Minne haluaisit lomailemaan?
Juuri tällä hetkellä Viron maaseutu ehkä houkuttaisi eniten, tietysti jossain kauempanakin olis ihan siistiä käydä.

Kuka on idolisi?
Rumon ja Sookien oma ihminen, Janni. Pakko myöntää. Ja juu, ei liity nyt käsitöihin sit mitenkään.


Mä en nyt pysty enkä kykene enkä jaksa laittaa tätä eteenpäin, mut kysymyksiin oli kiva vastailla.

Kiitos ja näkemiin taas :3

Jojoilua

Taas vähän painonhallinta- ja liikunta-asiaa...

Painoni on ehtinyt olla alimmillaan jo 67,1kg (4.4. eli pari viikkoa nielurisaleikkauksen jälkeen) ja sitten se nousi jo 69,5 kiloon asti (6.5.), pudoten 2 päivässä 68,4 kiloon (8.5.). Siitä se nousi 69,0 kiloon (18.5.) ja on nyt taas sen samat 68,4kg (23.5.). Ei käy päinsä.

Tässä vielä pidemmältä ajalta ja selkeämmin esitettynä:
71,0kg (6.3.)
71,5kg (25.3.)
67,8kg (1.4.)
67,1kg (4.4.)
69,5kg (6.5.)
68,4kg (8.5.)
69,1kg (18.5.)
68,4kg (23.5.)

Että onhan se nyt tietysti maaliskuusta pudonnut, mutta sen jälkeen ollut vähän tällaista jojoilua havaittavissa. Täytyy yrittää ryhdistäytyä.

Ikkunalaudalla kasvaa chilin alkuja. Terrassa riehuu sinikieliskinkki Shaskar (hoidossa mulla). Lenkillä ja töissä on tullut käytyä. Vaatehuoneen ja muiden tavaroiden raivausta aloitettu. Että kyllä täällä jotain tapahtuukin!

Ryhdyttiin kämppiksen kanssa osin rahallisista ja osin terveydellisistä syistä boikotoimaan mm. roskaruokaa, limuja, mehuja, energiajuomia, sekä makeita ja suolaisia herkkuja. Kämppiksen lakkoon kuuluu vielä joitain muitakin asioita jotka ei koskettaneet mua. Heti lipsuin, kun oli neulemiitti kahviossa ja en ollut syönyt edes aamupalaa. Mutta kyllä tämä tästä!

Ns. herkkulakon lisäksi tein itselleni lupauksen, nyt näköjään julkisesti:

Ennen syyskuun alkua:
- pystyn juoksemaan läheisen lenkkipolun ympäri kerralla
- painan alle 65 kiloa

Toivon tietysti että nämä tavoitteet saavuttaisin jo paljon aikaisemminkin, mutta onpahan joku takaraja. Sen voittaminen etukäteen on vielä suurempi ilo, kuin päästä juuri ja juuri tavoitteeseen, joten miksi ei.

Nyt pystyn juoksemaan vain pieniä muutaman kymmenen metrin matkoja maksimissaan. Isä sanoi, että tuon lenkkireitin yhden kierroksen pituus on 700m, mutta aion tarkistaa asian seuraavalla lenkillä sports trackerilla.
         Samalla saan vertaamista varten ajan ylös - kauanko yhteen kierrokseen kuluu aikaa nyt ja kuukauden päästä? Pääsenkö joskus kaksi tai jopa kolme kierrosta samassa ajassa kuin nyt yhden?

Ja jos nyt lopullisia tavoitteita mietitään, niin ennen ensi vuoden kesää aion olla normaalipainoinen, ainakin hyvin hyvin lähellä tavoitettani ja paljon paremmassa fyysisessä kunnossa kuin nyt. Siitä sitten jatketaan toki ylläpitoa ja kunnon ja muun parantamista.

Tulin voittamaan, en anna minkään seisoo tiellä.
Jippikayjei-hei-hei, sä tsiigaat voittajaa.

Päiväni kuvina

Nää on aina kivoja, eiks vaan?

KIRJOITETTU PERJANTAINA 8.5.15

1. Pakollinen selfie.

2. Painoni tänään. Kahdessa päivässä hukattu kokonainen kilo johonkin. Nestettä ehkä suurimmaksi osaksi? Ja olo on mainio, kuten eilenkin!

3. Tulostin seinälle päivän ruokailujen suosituskalorimäärät ja kyhäsin sen ympärille vähän muutakin. Syö sopivasti, juo vettä ja liiku - pettämätön resepti!

4. Aamupala. Tasan ohjeen mukainen 309 kcal. Kolmen munan munakokkeli, mukana puoli desiä kaurakermaa ja paistamiseen nökäre voita. Lisäksi mausteita.

1. Ompelua. Äitienpäivälahjaa...

2. Se on kesä nyt!

3. Oman pösön tuttu ratti. Lähdin vanhempien luo.

1. Onneksi äiti ei ollut vielä ehtinyt myydä vanhaa nahkatakkiani, koska se mahtuu mulle jälleen! Jouduin tosin kaivamaan sen myytävien vaatteiden laatikosta...

2. Pesin yhteensä 3 koneellista pyykkiä päivän aikana - mulla ei ole vielä omaa pyykkikonetta ja taloyhtiössä ei ole pesutupaa, joten käyn toistaiseksi hyödyntämässä vanhempien pesukonetta.

3. Lisää nahkatakkiselfieitä...

4. Jouduin vanhempien pösön rattiin, kun kävin heittämässä heidät kaupungille. Tällä autolla opettelin ajamaan ja ajoin inssinkin. Silti se on kaikista autoista vähiten mun tassuihin sopiva. Onneksi illasta pääsin taas ajamaan omalla rallipäärynälläni.

Ja sitten yksi asia, josta ei ole tuoretta kuvaa...

Honda Civic -94 ♥

Näin juuri tällaisen kaupungissa. Saattoi jopa olla minun vanha rakas purkkini, mutta en nähnyt riittävän läheltä ja nyt harmittaa, kun en lähtenyt sen perään ajamaan. Sitä autoa on ikävä, ihan tosissaan. Vain yksi voi olla ensimmäinen...
Kuva on syksyltä 2012

Seuraavassa postauksessa näette, mitä tein äitienpäivälahjaksi!

Oho hupsista

HUOM: kirjoitettu edellisenä päivänä.

"Hyvin tää menee omalla painollaan, en mä ole ainakaan lihonut..."

Joo. Olin yhdessä vaiheessa jo 67,1kg, 10pvän paaston jälkeen. Siihen tuli puoli kiloa päälle, varmasti ihan nesteiden palautumisena. Miksi mä sitten nyt painan 69,5kg?! (tosin on myös turvonnut olo, mutta ei siitä millään kahta kiloa tule)
          Joo eli ei mene omalla painollaan, täytyy kytätä ja vahtia syömisiä. Tämä hyvin selvä. En mä ole vielä oppinut. Ja nyt ei muuta kuin eteenpäin. Kirjaimellisestikin! Tänään tullut taas istuttua ihan liikaa. Onneksi töissä joutuu seisomaan ja kävelemään. Vaikka se ei ole fyysisesti raskasta (varaston pakkaamotyö), on se kuitenkin aktiivisuutta. Ihan eri asia kuin istumatyö.

69,5 kilon kanssa kiloklubi sanoo, että tavoite on saavutettavissa 35 viikossa. 35 viikon päästä on tammikuun alku. Alunperinhän se näytti, että tavoite olisi saavutettavissa marraskuussa, joten ihan en ole pysynyt kurssissa. Eikä ihme. Ilman 10 päivän pakkopaastoa nielurisaleikkauksen jälkeen, olisin varmaan vieläkin yli 70 kiloinen.

No, hitaammin on parempi (kunhan en vain jojoilisi tällä tavalla, huoh). Nopeasti laihtumalla saa myös nopeasti ne laihdutetut kilot takaisin - usein vieläpä kaksinkertaisena. Kyllä mä ensi vuoden kesällä olen jo jonkinlaisessa rantakunnossa ja siitä lähtien aion myös pitää kiinni siitä. Silloin minulla toivottavasti on myös oma nelijalkainen personal trainer pitämässä huolta päivittäisestä liikunnan tarpeestani.

Eilen laitoin pitkästä aikaa kaiken kiloklubiin. Söin suhteellisen fiksusti, vaikka päivällinen jäikin (taas) välistä. Niinhän se aina jää ei-työpäivinä! Määrä kuitenkin ok. Laadussa näyttäisi silti olevan vähän sanomista, vaikka ihan suht fiksusti söin. No, antaa kiloklubin olla mitä mieltä haluaa. Tästä tää taas lähtee.

Eteenpäin, eteenpäin... Luovuttaminen ei oo vieläkään mielessä!

Mä oon tullut tänne voittamaan, en jaksa olla se sama luuseri enää.

Laitetaas nyt tämmönen söpöstelyluonnos piristämään postausta...

ps. käsityöpostauksia taas tuloillaan, parikin kappaletta...

Hetkeksi paluu ruokapäiväkirjaan

Jos taas hetken pitäisi kirjaa, että pääsisi takaisin jaloilleen...
Syömisten ja liikkumisen sijaan on ollut niin paljon muuta mielessä.

Maanantai 27.4.15
Sain syötyä oikean määrän. Lounaaksi tein kanapihvejä, riisinuudelia ja kasviksia - muistan taas hetken aikaa miksi ostan nimenomaan niitä isoja "pihvejä" enkä suikaleita. Niin mehukasta naminamia, että!

Illalla kävin kävelyllä, ensimmäistä kertaa uudessa ympäristössä (noloa...) ja ensimmäistä kertaa ilman takkia! Oli nimittäin 12 astetta lämmintä. Sports Trackerista vähän nippelitietoa:
Kesto: 37min
Matka: 2,8km
Keskinopeus: 4,5km/h
(sykemittari on vielä muuton jäljiltä "jossain")

Tässä on kävelymatkan päässä uimaranta ja hienoa maastoa. Toivottavasti saisin pian kämppiksen äidin koiran taas lainaan... Toivottavasti joskus myös sen ihan ikioman nelijalkaisen.

Tiistai 28.4.15
Menin illalla aikaisin (tai no kymmeneltä) nukkumaan, sillä herätys oli viideltä. Hyi. Liian lyhyiden ja laadultaan surkeiden yöunien jälkeen töihin klo 6-14. Onneksi päivä oli tekniikan takkuilun takia erittäin leppoisa, ei tarvinnut pitää kiirettä. Olen siis varastolla töissä, pakkaamossa.

Nyt klo 16 on hyvä huomata, että on (taas) syönyt joka aterialla ihan liian vähän. Liikuntapuoli onneksi tuli ihan hyvin hoidettua töissä ja nyt on jalat taas sen tuntuiset, mitä ne nyt aina on, jos tottumaton seisoskelee töissä 8 tuntia.

Korjasin asian syömällä kaksi ihanaa raikasta kanatortillaa runsaalla salaattitäytteellä. Tiistai on pulkassa.

Keskiviikko 29.4.15
Tämä päivä meni vanhempien luona. Siellä tulee aina syötyä suhteellisen järkevästi ja riittävän usein. Siellä aika ei myöskään kulu pelkästään paikallaan istuskelemalla.

Samalla reissulla rallipäärynä -lempinimen saanut pösöni sai alleen väliaikaisesti iskän alumiinivanteilla olevat kesärenkaat. Kyllä nyt näyttää hienolta! Jossain vaiheessa siis saan kyllä omatkin renkaat, omille alumiinivanteille.

Rallipäärynä ja alumiinivanteet.

Illalla kotona odottikin pakkaaminen, sillä torstaiaamuna koittaa lähtö vapun viettoon. Rallipäärynällä. MP3-soitin on ladattu täyteen musiikkia aux-piuhan kautta autossa nautittavaksi, sillä odotettu ajoaika on n. 5 tuntia. Kun vielä joskus saisi paremmat kaijuttimet, ettei tulisi aina pää kipeäksi musiikin kuuntelusta...

Maanantaina minulla onkin sitten hieronta, lisäksi varmaan töitä muutamana päivänä ja tavoitteena on syödä oikein ja liikkua riittävästi.

Ensi viikkoon ja hyvää vappua!