Joulu, alkoholi, työnantajat...

Hei kaikki arvon lukijani ja satunnaiset kulkijat!

Tänään minulle tuli mieleen tällainen mielenkiintoinen aihe, sopivasti tässä joulun alla...

Suomessa yritykset antavat hyvin yleisesti työntekijöilleen joululahjaksi alkoholia. Siis toki muutakin, eikä aina alkoholia, mutta alkoholi on aika yleinen osa kuitenkin. Aika moni suomalainen työssä käyvä ihminen saa tänäkin jouluna työnantajaltaan lahjaksi alkoholia, oli se sitten glögin, viinin tai minkä tahansa muodossa.

Minusta tämä alkoholilla lahjominen on kummallista, sillä tuskin yksikään työpaikka tykkää siitä, että työntekijät juovat - se kuitenkin saattaa heikentää terveyttä ja aiheuttaa "sairaspoissaoloja" kun työntekijä makaa sängyn pohjalla krapuloissaan. Eikä töihin tietenkään saa tulla alkoholin vaikutuksen alaisena. Joten miksi työnantajat kannustavat työntekijöitään juomaan vapaa-ajalla?

Lisäksi on pikkujoulut, hyvin tyypillinen hetki vetää oikein kunnon kännit, sekoilla ja sotkea parisuhde ja/tai välit työtovereihin tavalla tai toisella. Ja koska "kaikki" menevät pikkujouluihin juomaan ja juomaahan on ja paljon, niin ne, jotka eivät niin välittäisi siitä juomisesta, saattavat kokea melkoista painostusta asiaan. Ja yritykset järjestävät näitä kännitapahtumia arvokkaille työntekijöilleen.

Tästä tulee väkisinkin sellainen kuva, että joulunaikaan suomalaiset työpaikat kannustavat työntekijöitään juomaan. Ja mielummin vielä paljon. Koska onhan se perinne tai jotain.

Joulu on perhejuhla. Yhdessä olemisen juhla. Kertokaahan nyt mulle joku, että miten tähän(KIN) juhlaan saadaan Suomessa näin taitavasti yhdistettyä alkoholi ja (usein) humalahakuinen juominen?

Joulu on sellaista aikaa, että toivoisin mieluiten kaikkien pysyvän kaukana alkoholista. Tai jos osaa ottaa asiallisesti ruuan kanssa lasin viiniä tai saunan jälkeen yhden kaljan, niin siitä vaan, mutta jouluna EI olla humalassa, ei edes vähän. Kiitos.

En ymmärrä tätä kulttuuria yhtään. Vaikka onhan se ihan fakta, että suomalaiset juovat kun...
a) tapahtuu jotain iloista (juhlitaan)
b) tapahtuu jotain surullista (hukutetaan murheet)
c) ei tapahdu mitään (koska alkoholillahan se tylsyys poistetaan)
d) on joku tapahtuma/juhlapäivä kuten vappu (koska se on hyvä tekosyy vetää kännit)

Juu. Mutta miettikää edes jouluna niitä ihmisiä, jotka viettävät kanssanne joulua ja eivät välttämättä pidä juomistanne hirveän suuressa arvossa. Älkää pilatko niiden ihmisten joulua. Ja lapset sitten toki erikseen, en nyt niitä käsittele tässä, kaikkihan (toivottavasti) ymmärtävät että lasten seurassa ei ole hyvä idea juoda ainakaan sitä yhtä lasillista enempää.

En vaan ymmärrä tätä joulu = alkoholi -yhtälöä.


Itsehän en juo ollenkaan, en ole edes maistanut. En ymmärrä koko touhua. Hauskaa voi olla ilman alkoholiakin, mutta moni tuntuu alkoholin seurauksena unohtavan miten hauskaa pidetään ilman alkoholia. Muutamalle entiselle ystävälle on käynyt näin. Joo, on se kumma kun eivät enää ole ystäviä.

En sinänsä katso juomista pahalla, enkä tuomitse ihmisiä jotka juovat. En ymmärrä sitä, eikä minun tarvitsekaan. Niin kauan kun se ei tapahdu minun läsnäollessa, niin tehkää mitä haluatte, MUTTA en myöskään halua kuulla siitä jälkeenpäin.
            Enkä myöskään todellakaan halua kuskata yhtään ainoaa humalaista ihmistä, minkä rakkaat ystäväni onneksi tietävät ja olen todella kiitollinen siitä, että eivät edes tällaisia palveluksia minulta pyydä. Lisäksi olen hyvin hyvin onnellinen siitä, että minulla on vierelläni ihana mies, joka ei myöskään juo.
            Puolison juomista on vaikeampi vältellä kuin esim. kavereiden, jos ei halua häätää toista muualle juomaan ja kärsimään krapulaansa / mennä itse sen takia muualle. Ja kun minua hyvin suuresti ahdistaa nähdä tuttuja ihmisiä humalassa, niin voitte varmaan kuvitella, ettei olisi helppo pala minulle, jos puoliso joisi. Ja joo, ahdistaa minua ne tuntemattomatkin humalaistet, mikäli eivät ymmärrä pysyä järkevän välimatkan päässä minusta.

Joo, ehkä lopettelen. Ajatus katkesi.

Olkaa fiksusti jouluna ja pikkujouluissa (jos ne on vielä edessä).

Terveempi, laihempi, aktiivisempi?

Maito, possu, vehnä ja 20kg - siinä poistettavien lista.

Tulehdusjuttujen (nielurisat, korvat, selkä, suolisto) ynnämuun takia ruokavaliosta täytyy lähes poistaa vehnä, possu ja maitotuotteet. Lisäksi kiellettyjen listalla on juttuja jotka eivät niin tärkeänä osana kuulu ruokavaliooni: herneet, banaani, pavut, kahvi.
         Ja mahdollisimman vähän prosessoitua ruokaa, koska siinä omega3:n ja 6:n suhde on väärä - sen sijaan joka päivä Mölleriä pullosta. Ei kapseleina, koska niissäkin on (kuoren takia) väärä omegasuhde. Näin ovat viisaammat kertoneet. Eikä tuo sitruunamöller edes ole pahaa, joten mikäs siinä sitten.

Onneksi minulla ei kuitenkaan ole esim. keliakiaa, maitoallergiaa tai vastaavaa, joka vaatisi ko. elintarvikkeiden täydellisen välttämisen. Nyt voin kuitenkin silloin tällöin syödä "kiellettyjä" juttuja, koska siitä ei pitäisi mitään katastrofia aiheutua - join tosin eräänä päivänä juotavaa jogurttia ja hetken päästä oli maha kipeä, joten sitä ei ainakaan enää!


Lisäksi samalla voisi tehdä jotain painolle, joka on nyt puoleksi vuodeksi jumittunut 74 kiloon - siinä on lähes 20 kiloa liikaa minun pituiselleni! Hyvä vaan, että on jumittunut, koska toinen vaihtoehto olisi ollut ylöspäin. Nyt aloitin kuitenkin työn, joten päivässä on heti paljon enemmän aktiivisuutta ja - se tärkein huomaamani asia - paljon vähemmän aikaa kuunnella mielitekojaan.
           Jotenkin paljon helpompaa miettiä "mitä söisin huomenna ja ylihuomenna evääksi töissä" kuin "mitä söisin parin tunnin päästä". Helpompi valita niitä terveellisempiä vaihtoehtoja, kun ei tarvitse miettiä mitä tekisi mieli syödä juuri nyt. Ja tuohan se kahdeksasta neljään -työ myös rytmiä syömiseen ja kaikkeen muuhunkin.

Vain vapaa-ajan vähyys stressaa - tekemättömiä hommia olisi kotona niin paljon ja aikaa ei kodinhoidon ja ruoan laittamisen jälkeen enää jää tai sitten siinä vaiheessa on jo voimat liian lopussa. Joulu ja parin tilaustyön deadlinet lähenee kovaa vauhtia!
          Ja entä sitten liikunta? Olisiko sitäkin tarkoitus joskus ehtiä harrastamaan enemmän kuin esim. muutamat vatsalihakset ja kyykyt ennen suihkua? Tosin hetken aikaa menee kropalla tottua ihan tuohon työhönkin, se kun on semifyysistä hommaa, varastolla kun laatikoita nostelee ynnämuuta.
          Ja kaverit ja mies? Niillekin aikaa joskus? No, mies kyllä nukkuu kaiken mun kotonaoloajan ja lähtee töihin kun mä menen nukkumaan, joten se siitäkin sitten. Näen sitä vaan noin vuorokauden ajan viikonloppuna... Kauankohan tätä jaksaa?

Mutta hei, ostin jopa vaa'an! Ja salaattilingon. Eilen söin töissä broilerpyöryköitä (valmiita, ei itsetehtyjä!) ja kasviksia, tänään kanasalaattia. Ja hyvää oli, tietenkin. Mutta kyllä täytyy myöntää, että joskus harmittaa katsoa vierestä kun mies juo kaakaota, se kun ei maistu miltään, jos sitä ei tee maitoon. Mutta sitten otan itse glögiä, nyt kun joulu lähenee. Muun ajan vuodesta juon sitten varmaan pelkkää vettä.

Noo, kyllä tää tästä. Toivotaan, että paino alkaa työn ja pienten ruokavaliomuutosten seurauksena laskemaan. Vauhti ei varmaan ole erityisen hurja, mutta jos nyt edes vähän... Jos ei, niin sitten täytyy varmaan alkaa laskemaan kaloreita. Ei huvittaisi kyllä, koska ensimmäinen viikko menee siihen, että syön liian vähän kun mietin sitä kokoajan ja sitten kolmannella viikolla jo unohdan koko asian ja syön taas liikaa. Tai vaihtoehtoisesti se menee siihen, että syön noin puolet kaloritarpeestani illalla, koska säästelin kaloreissa päivällä. Ei näin.

Tämä kuva pysäytti minut kerran facebookissa (on julkinen, joten uskallan nyt täälläkin jakaa)

Tässä tyyppi on siis poistanut ruokavaliostaan gluteenin, maitotuotteet ja sokerin. Ihan huomattava ero kieltämättä! Ja jos suurennatte kuvaa, näette myös tuon alareunan tekstin keskustelusta lääkärin kanssa. Joten, ei ne lääkäritkään aina tiedä ja kyllä mä kanssa suosittelisin moneen juttuun mielummin luonnollisempaa lähestymistapaa kuin lääkkeitä.

            Itsekin lääkkeitä kyllä syön, yhtä jopa jatkuvasti ja antibioottikuurin johonkin tulehdukseen varmaan keskimäärin kahdesti vuodessa. Tosin siitä pyrin nyt eroon, ja aina olen maitohappobakteerini syönyt antibioottien kanssa. Tosin niissähän täytyy muistaa muutaman tunnin väli, koska samaan aikaan syötynä kumoavat toistensa vaikutuksia!

Itselläni ei ihon kanssa suurempia ongelmia ole, mutta voin uskoa kyllä, että nämä muutokset vaikuttavat muuhunkin hyvinvointiin aika paljon.

Olen myös ottanut itsestäni "before" -kuvia,

saa nähdä jos joskus kehtaisin niitä täälläkin näyttää,

ehkä sitten kun on edistyksen jälkeistä kuvaa laittaa siihen viereen.

Tuulta päin, ei tässä muu auta.

DIY - Sukkaplokit

Tee-se-itse Sukkaplokit

Tarvikkeet:

• 2kpl taipuvia leikkuulautoja (esim. Ikea Drälla)
• Kuulakärkikynä tai permanenttitussi
• Vahvat sakset

Lisäksi tarvitset mallin jonka mukaan piirrät plokit leikkuulautoihin, itse piirsin kaavapaperille läpi tietokoneen ruudusta (omalla vastuulla! omassani lasipinta, joten se ei ota nokkiinsa tällaisista jutuista). Yhtä hyvin voit lainata joltain toimivat sukkaplokit piirtoavuksi tai etsiä netistä ohjeita plokkien piirtämiseksi.

Halutessasi reijät ripustamista varten, tarvitset reikäpihdit tai porakoneen + poranterän.

Piirrä plokkien ääriviivat permanenttitussilla tai kuulakärkikynällä.

Kannattaa valita paikka harkiten, mikäli aiot käyttää hukkapalat esim. tumppuplokkeihin tai vaikka vauvakokoisiin sukkaplokkeihin. Joidenkin mallien mukaiset plokit saattavat mahtua myös yhdelle leikkuulaudalle, joten testaa ennen kuin tuhoat kaksi leikkuulautaa yhden sijaan.

Leikkaa viivojen mukaan.

Materiaali on toki vahvaa, mutta kyllä se ainakin minun fiskarseilla leikkaantui ihan hyvin. Millään rimpuloilla pikku paperisaksilla ei kannata lähteä kokeilemaan. Varo ettet leikkaa reunoihin väkäsiä.

Tarkista reunat ja veistä tarvittaessa esim. saksien terällä tai mattopuukolla teräviä kohtia ja mahdollisia väkäsiä pois, jotta langat eivät jää reunoihin kiinni.

Myös kuumentamalla (esim. sytkällä) saattaa saada reunoista vähemmän terävät, mutta kokeile ensin hukkapalaan ja suorita hyvin tuuletetussa paikassa ja kaukana palovaroittimesta!

Tee plokkien yläreunaan reijät, mikäli haluat.

Pihtien isoin mahdollinen terä teki suhteellisen hyvän reijän, isompikin olisi voinut olla.

Kokeile sen kokoisiin sukkiin, mitä plokeilla on tarkoitus plokata.

Omani ovat sopivat n. 38-40 kokoisille sukille.

Liota sukkia vedessä kunnes ne ovat täysin kastuneet.

Kuvassa sukat EIVÄT ole vielä täysin kastuneet, huomaa läikikkyydestä.

Vedä sukat plokkeihin ja anna kuivua.

Tässä plokkauksessa siskolle Hovineito -sukat, joista kerroin edellisessä postauksessa.

Ihastele lopputulosta.

Kuvassa 1,5 vuotta sitten itselleni neulomani palmikkosukat plokkauksen jälkeen. Lankana Natura Lauri sukkalanka ja malli Saga-palmikkosukat (novitan sukkalehti). Lankaa kului 83g ja ovat n. kokoa 37, koska käsialani oli tuolloin vähän turhan tiukkaa.

Sukat ovat plokkauksen jälkeen huolitellun näköiset, tasaiset ja siistit. Jos eivät, jotain on mennyt pieleen. Juuri puikoilta pudonneina sukat ovat vähän kumman muotoiset, kuvio vetää niitä suuntaan tai toiseen ja mahdollinen pitsikuvio ei pääse oikeuksiinsa.

Plokatut sukat ovat litteät ja kuvio tulee kauniimmin esiin. Kuin kaupasta ostetut!

Rahaa paloi 4e ja vielä on tosiaan jäljellä vihreiden kanssa tulleet punaiset leikkuulaudat. Jos en tee niistä lisää plokkeja, niin päätyvät varmaan ihan leikkuulautakäyttöön.

Eli todelliset materiaalikustannukset 2e.

Seuraavana haasteena onkin sitten kasvattaa näistä kaveruksista vihreyttä kotiin.

Saa nähdä montako uutta mangoa ja avokadoa joudun ostamaan ennen kuin onnistun...

Hovineito -sukat

Onko nää nyt sitten neljännet sukat mun puikoilta ikinä..? Taitaa olla!

Kuten edellisessä postauksessa lupailin, tässä postaus sukista, jotka neuloin rakkaalle siskolleni lahjaksi. Haasteena oli löytää sopivan värinen lanka omista varastoista ja siihen sopiva ohje. Se onnistui.

Malli on tosiaan Ullasta ilmaiseksi löytyvä Hovineito ja lankana Gjestal Maija (värinro 280). Kyseinen ohje on aivan ihastuttava ja siitä on versio sekä 7veljeksen että Nallen paksuisille langoille!

Tein pari huomiota, vinkkinä kaikille neulojille ;)

-  Jos neulot magic looppina ja etu- ja takapuolella on eri määrä silmukoita (kuten tässä ohjeessa on), tarkista että ne ovat oikein päin puikoilla kun aloitat kuvion, muuten voi mennä kuvio väärin. Saatat joutua purkamaan TAI tekemään muita hienoja ninjakorjauksia.

-  Lue ohjetta vähän pidemmälle kuin vain seuraava lause. Tai lue edes huolella. Muuten saatat päätyä noudattamaan väärälle koolle/langan paksuudelle olevaa ohjetta, kun oma ohjeesi olisi siellä vain hitusen alempana. Ja taas tulee purkua.

-  Jos kärkikavennuksia aloittaessa ohjeen kerrosmäärä tuntuu hurjalta niin älä vähennä niitä, tulee liian pienet. Noudata ohjetta - jos sitten tulee huonon kokoiset, voit edes syyttää itsesi sijaan ohjetta, kun purat kärkiä uutta yritystä varten. Pätee varmasti muihinkin ohjeisiin, joissa jokin kerros-/silmukkamäärä tuntuu liian isolta/pieneltä, vaikka lanka ja koko ja tiheys ja kaikki muukin on kohdallaan.

- Aloita ajoissa ja neulo reippaasti - neule ei edisty, jos se vain lojuu pöydän reunalla. Viimehetken paniikki ja kiire ei ole edes paha verrattuna siihen, että kaikesta paniikissa neulomisesta huolimatta et saa työtä ajoissa valmiiksi.

Näistä huomioista voittekin päätellä miten sukkien neulominen sujui. Tulivat silti valmiiksi, onneksi.

Sain sitten näiden sukkien innoittamana tehtyä vihdoin omat sukkaplokitkin, mutta niistä on tulossa oma postauksensa, joten en nyt tarinoi niistä sen enempää.

Kolmen värikattilan tuotokset

Näistä värjäilyistä huomaa erot lankojen villaprosenteissa todenteolla. Ylläreitä nousi kattiloista.

Väriliemi ennen lankoja

Langat värjäytymässä

Näin paljon jäi väriä jäljelle kun nostin langat pois eli ei yhtään

Siinä lyhyesti vielä kuvat värjäysprosessista. Väriä ei tosiaan yleensä jää kattilaan ollenkaan, vaikka lankojen vielä kattilassa ollessa saattaa vesi näyttää haaleasti lankojen väriseltä. Se lienee kuitenkin vain lankojen värin aiheuttamaa "heijastusta".

Ja sitten kuvia niistä langoista! Varoitus, niitä on paljon.

Laitan "ryhmäkuvat" isompana ja muut pienempänä, klikkaamalla saatte ne isommaksi.

Eli ensimmäisenä vuorossa oli violettia - 2x 100g Viking Vilmaa ja 2x 50g Novita Pikkusiskoa. Molemmat 75% villaa, 25% nylonia. Onnistuivat kivasti, olen tyytyväinen! Erittäin tyytyväinen.

Toisena kokeilin sekoittaa jotain, punertavaa oranssia kai? No, lopputulos oli aika kaukana siitä.

Mukana oli:
150g Laurin sukkalankaa (75% villa, 25% nylon)
2 x 100g Kotikulta Sukkalankaa (40% villa, 35% akryyli, 25% nylon)
100g Madame Tricote Merino Goldia (60% merinovilla, 40% akryyli)

Yllättäen vähiten väriä tarttui merinoon ja myös tasaisimmin, eniten väriä toki hotkaisi itselleen tuo Laurin sukkalanka. Superwash-lankoja ovat kaikki, joten sekään ei selitä, miksi merino otti vähiten väriä. Mutta ei se mitään, jänniä ovat kaikki.

 Viimeisenä muttei vähäisimpänä kattilallinen jälleen jotain, josta piti tulla "ketunväristä" tai jotain, kuten edellisistäkin. No ei tullut, mutta kivoja nämäkin. Jatkan siis väriharjoituksia, ehkä jollain muulla tavoitteella seuraavaksi!

Tässä siis 2 x 100g Kotikulta sukkalankaa ja 2 x 50g Novita Pikkusiskoa. Villaprosentit löytyykin jo tuolta ylempää molempiin ja kuvista kyllä huomaa kummassa on se 75 ja kummassa 40.

Vielä pari ryhmäkuvaa värjäämistäni Novita Pikkusiskoista kun olivat niin nättejä...

Noniin, jos nyt olis tarpeeks lankakuvia vähäksi aikaa.

Seuraavaksi varmaan kuvia siskolle neulomistani sukista!

Punaista ja violettia

Ne edellisen postauksen punaiset onnistui kivasti. Tuli aika epätasainen väri, mutta sehän on juuri kiva asia - kauppojen langat kun on niin tasavärisiä, että jotain erilaista kyllä kaipaa. Yllättävän vaikeaa kyllä saada langat näyttämään koneen ruudulla samalta kuin oikeasti...

Punaiset yhdessä

150g 7veikkaa

2x 50g Pikkusiskoa

Lisäksi liedellä on taas kattila ja 300g lankaa - 2x 100g Viking Vilmaa ja 2x 50g Novita Pikkusiskoa. Jotain violettia tulossa. Värien sekoittaminen on jännittävää, mutta vielä jännittävämpää on nähdä lanka valmiina ja kuivana! Otin vähän kuvia eri vaiheista:

Kuivat langat ämpärissä

Sitten vettä päälle!

Sininen väri leviämässä veteen

Langat kattilassa, väri on jo imeytynyt kivasti,
alussa langat olivat vaaleita ja vesi tummaa.

Tässä kohtaa täytyy todeta, että on se onni, että olen tähän asti värjännyt vain superwash-käsiteltyjä lankoja, sillä ne eivät huovu sekunnissa, jos (ja kun!) alkavat kiehua. En näköjään osaa lämpömittarin avullakaan pitää optimaalista lämpötilaa eli lähellä sataa, mutta niin että ei kiehu. Odottamassa on muutama ei-superwash-lankakin, niiden värjäystä odotan kauhulla... Joko en uskalla nostaa lämpötilaa tarpeeksi jotta väri kiinnittyisi tai sitten huopuvat yhdeksi kököksi.

Huolestuttavaa on myös se, millaista vauhtia värjättävien laatikkoni on tyhjenemässä! Onneksi värjättäviä lankoja on muuallakin kuin tuossa yhdessä 80 litraisessa muovilaatikossa...

Seuraavina haasteina tosiaan se puuvillan värjäys JA uunissa värjäys (monivärisempää lankaa). Uunivärjäystä varten tarvitsen kyllä vielä astian. Nyt menen kuitenkin vahtimaan lankasoppaa ja ehkä vyyhditän vähän 50-50 merino-akryylia, jotta pääsen kokeilemaan, miten se kestää värjäyksen / miten se ottaa väriä itseensä.

Neulonutkin olen, mutta siitä lisää myöhemmin!

Edit: Nyt violetit jäähtyvät ja liedelle hyppää 450g läjä sekalaisia (100g merino-akryylia aka. Merino goldia, 150g Laurin sukkalankaa ja 200g Kotikulta Sukkalankaa). Tää homma vie pahasti mukanaan!

Väriä tuli sekoiteltua kolmesta eri purkista ja liemi näytti coka colalta ennen lankojen lisäämistä. Tällä hetkellä langat näyttävät jonkinlaiselta sinapin väriltä, ei kuitenkaan varsinaisesti sinapinkeltaiselta.

Värjäilyjä

Käykääpä tykkäilemässä blogin facebook-sivusta, niin pysytte ajantasalla ;)

Sinisten ryhmäkuva

Siniset värjäilyt näyttävät oikein hyviltä vyyhdeillä. Miltä mahtavat sitten neulottuna näyttää taikka kerällä. Vielä en tiedä mitä näistä tekisin. Tosiaan kaksi 100g Nallea ja yksi 150g 7veikkaa. 7veikassa on niin pitkä matka yhtä väriä, että siitä voisi jopa tulla raitoja sukkia tai lapasia neuloessa.

Nallea, 2x 100g

7 veljestä, 150g

Lisäksi olen ahkerasti vyyhdittänyt lankaa, mm. 500g puuvillaa ja 500g DK-vahvuista merino-cashmiria! Eli pääsen joskus näitäkin jänniä värjäämään. Lisäksi vyyhdille on päätynyt mm. isoveljeä (200g), Viking Vilmaa (200g), 7veikkaa (150g) ja Laurin Villalankaa (150g). Lisäksi mulla on iiiiso muovilaatikko täynnä värjättäviä, osa vyyhdillä, osa vielä kerällä. Ihan heti ei lopu kesken!

Puoli kiloa puuvillaa (50g per vyyhti)

Ja värjäyskattilaan meni juuri 150g 7veikkaa ja 100g Pikkusiskoa. Jotain semivaaleaa pinkkipunainen-juttua tulossa, veikkaisin. Tällä kokemusmäärällä ei voi vielä tietää. Ainakin luulin laittavani aika vähänlaisesti väriä.

Väreinä käytän Jacquardin happovärejä (eläinkuiduille). Puuvillalle ja muille kasvikuiduille mulla on hankittuna joitain sävyjä Emon reaktiivivärejä, mutta niitä en ole vielä ehtinyt tosiaan kokeilemaan.

Punaiset kattilassa

En tiedä miten olen nyt yhtäkkiä innostunut hirveästi värjäämään, kun edelliset (ennen noita sinisiä) värjäsin tammikuun lopulla! Toivottavasti näistä myös syntyy jotain valmista joskus. Jos ei muuta, niin ainakin värjäystä odottavien laatikko tyhjenee.

Täytyisi myös saada keskeneräisiä neulomuksia valmiiksi, mutta ei ehdi, kun joululahjat ja kaikki pitäisi tehdä! Huhhuh, työtkin alkaa huomenna - ensimmäinen oikea työpaikkani! Osa-aikainen, mutta on sekin jo jotain. Täytyy pysyä reippaana, että ehtii myös neuloa ja värjätä ja ommella ja...

Paluu blogimaailmaan

Ohohups, muutaman kuukauden tauko tuli pidettyä.

Siinä välissä elämä on ehtinyt muuttua aika rankasti - mutta käsityöt on ja pysyy.

Kettu-kanavatyö, vielä on paljon tehtävää tässäkin

Värjäsin lankaa eilen pitkästä aikaa, ovat vielä kuivumassa. 150g seiskaveikkaa ja 200g nallea. Veikasta tuli sinivalkoinen ja nalleihin tuli kahta eri sinisen sävyä. Niistä ehkä parempia kuvia myöhemmin, kunhan ovat tosiaan kuivuneet.
          Seuraavana haasteena on puuvillalangan värjäys - siihen on sekä langat että värit jo olemassa, joten nyt ei muuta kuin lankoja vyyhdittämään... Odotan innolla! Myös vaatteiden/kankaan värjäystä samaisilla väreillä voisi kokeilla, vaikka jotain liukuvärityyppistä tai vaikka solmuvärjäystä - sitä tuttua inhokkiani käsityökouluajoilta.

Eiliset värjäykset kuivumassa.

Tällä hetkellä työn alla raitasukat äidille, lankana Hjertegarn Sock 4. Vähän olen myös kettuaiheista kanavatyötä pistellyt ja kammotuslankaista (Novita Neon) kolmiohuivia neulonut. Ommellakin pitäisi sitä sun tätä, vähintään korjata muutama vaate. Karvakangasta olen sentään vähän ommellut, mutta niille jutuille pitäisi tehdä kyllä ihan oma blogi, on sen verran eri kategoriaa kuin tämä muu blogi.

Tekokarvaa

Eva-muoviromu rouskuttaa iloisesti karvakangasta.

Nyt on meneillään sellainen "tuhoa mahdollisimman paljon käsityömateriaaleja" -kausi. En ole ostanut uusia kankaita tai lankoja miesmuistiin, eikä edes tunnu tarvetta ostaa mitään. Ei sillä, että olisi rahaakaan pahemmin, kun työttömänä vielä toistaiseksi olen. Toisaalta en ole kuitenkaan saanut paljoakaan tehtyä, ainakaan valmiiksi asti, joten se siitä materiaalien tuhoamisesta.
         Joululahjojakin pitäisi aloitella tai edes suunnitella. Viime vuonna olin tähän aikaan neulonut jo kolmanneksen joululahjoista ja nyt mulla ei ole vielä edes suunnitelmaa.

Sukat äidille  ♥

Muutenkin elämä rullaa pääperiaatteiltaan samaa rataa, vaikka koti ja mies välissä vaihtuivatkin. Pösö kulkee, olen yhtä pullukka kuin ennenkin ja koiraa ei ole vieläkään. Niin ja se rakas Civiccini lähti uudelle omistajalle. Onneksi jäi sentään kauniita kuvia... Sen sijaan siihen työttömyyteen on mahdollisesti tulossa muutosta tässä, katsoo nyt minkälaista.

Ompelupöytä on vielä vähän kaaoksessa... Hups.

Tämä systeemi toimii. Ja Dymolla on hauska kirjoittaa!
Vihdoinkin (melkein)kaikelle on oma paikkansa.

Toivottavasti palailen pikapuoliin uusien värjättyjen lankojen ja valmiiksi tulleiden käsitöiden kera.

Mitä muuten pidätte blogin tämän hetkisestä ulkoasusta? Kommentoikaa!

Hyvää alkusyksyä kaikille :)

Arvontavinkki

Lanka-arvonta Ilosofiaa -blogissa! Osallistumisaikaa on 4.7. asti eli enää muutama päivä!

Muutakin kuuluu...

Juhannus vietettiin kaveriporukalla mökillä, keskellä ei mitään. Oli kivaa! Saa nähdä eksyiskö sieltä yhtään kuvia tänne - ehkä, jos siellä on jotain ei-naamakuvia. 245 kuvaa 4 päivältä on hämmentävän vähän mulle.

Ja juuri ennen juhannusta hankin toisen auton, Peugeotin. Malliltaan 306 farkku, vuodelta 2001. Sillä on ajettu reilusti alle puolet siitä mitä rakkaalla pikku Civicilläni, josta nyt joudun raskain sydämin luopumaan. Yllättävän hyvin olen pösöllä jo tottunut ajamaan, ihan kiva auto se on. Varmaan siitä joskus tulossa kuveja tännekin, kunhan saan sen pestyä nätiksi :)

Olen myös piirrellyt...

Rekka on valokuvan pohjalta piirretty (hyihyi mitä huijausta). Järkyttävä määrä yksityiskohtia tuommoisessa, hullukaan ei alkaisi tuollaista piirtämään ilman sitä alla olevaa kuvaa! Etualalla hengaava kettu kaipaa kyllä vielä jotain muutoksia, ei näytä yhtään itseltään. Ja värit on pahasti vaiheessa myös rekassa. Mutta kyllä siitä joskus jotain tulee.

Ja ei, en ole vain istunut koneella. Kävin tänään tunnin kävelylenkillä sateessa. Kyllä, sateessa. Yksin. Mahtava fiilis. Jalassa jälleen pinkit Zeropointin kompressiosäärystimet, nyt ekaa kertaa tosiaan kävelyssä mukana ja lopputulokseksi voin sanoa, että MAHTAVAA. Jalkoihin ei satu yhtään, penikat ei kiusaa yhtään, aivan mahtavaa! Suosittelen kyllä näitä ehdottomasti muillekin! Jopa juoksin yhden pätkän, eikä silti satu koipiin. En kyllä kadu yhtään, että ostin nuo ja varmaan jossain vaiheessa tilaukseen lähtee toisetkin.

Hyvää kesän jatkoa kaikille! Muistakaa ulkoilla sateesta huolimatta ;)

Ensimmäiset aktiivisuustavoitteen ylitykset

Sain jouluna lahjaksi Polar Loop -aktiivisuusrannekkeen, johon ensi viikolla hankin sykevyönkin vihdoin. Yhtä kaikki, Loop on joulusta asti mitannut aktiivisuuttani ja nyt vasta tuli ensimmäiset aktiivisuustavoitteen ylitykset! Joo, monikossa!!!

Myös päivieni aktiivisuuden keskiarvo on noussut kivasti, aiempina kuukausina pyörinyt 30%:n kummallakin puolella, tässä kuussa tällä hetkellä keskiarvo 45%. Päivän aktiivisuustavoitteen toteutumista mitataan siis prosenteilla, 100% ja yli tarkoittaa, että aktiivisuustavoite on saavutettu.

Jaloissa on rakkoja ja lihaksiakin on vähän ollut kipeänä tämän kuun aikana, mutta ei se mitään haittaa! Tietääpähän tehneensä jotain. Ja tietää myös laittaa seuraavalla kerralla sukat sandaaleihin, muuten ne hiertää...

Aktiivisuuskalenterini. Klikkaamalla suurenee!

Ja täytyy myöntää että liikunnan ansiosta olotila on hirveesti parempi! Energiaa on, mihin mä oikein tän kaiken laitan? Myös ruokahalu on palannut normaaliin (=lähes kadonnut), eilen olin puoli päivää syömättä, koska en muistanut ja ei tullut nälkä. Ei sillä, että se olisi hyvä asia kun olen pitkään syömättä, mutta kertoo siitä, että pakottava tarve mussuttaa kokoajan jotain on kortisonin loppumisen myötä hävinnyt. Onneksi.

Siitä muistuikin mieleeni, että kohta voisi syödä jotain. Ei oo nälkä eikä tee mieli muutenkaan, mutta pakko syödä. Aiemmin kävin pyöräilemässä postille ja takaisin (4km). Sitten kävin suihkussa ja nyt odottelen, että lenkkarit likoavat pesuvedessä - ovat viime kesän jäljiltä melkoisen kurakerroksen peitossa, kun pompin koirien kanssa pitkin metsiä ja kuraisia hiekkateitä.