Kuulumisia!

Tämä blogi-rassukka on jäänyt koira- ja matelijablogien jalkoihin!

Aion korjata tilanteen :)

Myös otsikkokuvake oli vetänyt herneet nenään ja lähtenyt menemään, täytyy ladata se koneelta uusiksi, kunhan löydän tai ehkä jopa tehdä ihan uusi! Siihen asti täytyy pärjätä ilman.

Muutimme touko-kesäkuun vaihteessa Ylöjärvelle vuokrakolmioon yhdessä mieheni ja Tosca-koiran kanssa. Olen nykyisin töissä Ylöjärvellä, joten vähän töiden perässä muutettiin, kun Tampereen puolelta ei tuntunut sopivaa asuntoa löytyvän, ainakaan sopivaan hintaan. Ja edellisen asunnon putkiremontti alkoi lähestyä uhkaavasti. Nyt ei toivottavasti tarvitse ihan hetkeen muuttaa.

Liskoja oli tuolloin neljä (Sade-gekko menehtyi keväällä munintaongelmien vuoksi), mutta pian muuton jälkeen saapuivat jenkkivahvistuksemme, leopardigekot Pyry ja Viima, joten nyt liskoja on kuusi. Lisäksi meille tuli suomalaiselta kasvattajalta pari pienen pientä lehmälehtisammakkoa, ihan vauvoja vielä.

Lehmälehtisammakot tässä vielä kuljetuslaatikossa

Toscan kanssa on suoritettu BH-koe ja kilpailtu tokon alokasluokassa, josta juuri ansaittiin TK1-koulutustunnus. Loppuvuosi treenataan kaikessa rauhassa seuraavan luokan liikkeitä ja jälkeä ja esineruutua, sillä tämän vuoden isoimmat tavoitteet on nyt saavutettu. Toivottavasti ensi vuonna saadaan perheeseen toinen puikkonokka :)

Tosca treeneissä 4.8.17

Muuton seurauksena minä sain "ihan oman harrastehuoneen," josta tulevaisuudessa kyllä oman osansa valtaa miehen painonnostopenkki. Minulle rakentui sinne kuitenkin ihana ompelupiste, työpöytää on nyt 2,4 metriä! Mahtuu kaikki koneet riviin, jolloin ovat aina käyttövalmiina. Sillä on suuri vaikutus siihen, jaksanko ruveta ompelemaan vai en. Nyt ei tarvitse kaivaa koneita joka kerta esille ja vaihdella niiden paikkoja kesken ompelun!
        Pöytä koostuu kahdesta 120cm pitkästä Ikean Linnmon-pöytälevystä, kolmesta parista jalkoja ja Ikean Alex-kaapista, joka korvaa yhden jalkaparin. Pöydän taustalla seinällä on Ikean Skådis-reikälevyt ja yläpuolella Ikean Lack-hyllyt. Niiden ansiosta saan nyt tärkeimmät tarvikkeet kätevästi käsien ulottuville.

Kankaat asustavat ainakin toistaiseksi vaatehuoneessa ja lattialla on toistaiseksi riittävästi tilaa kankaiden leikkelyyn - vaikka ergonomista se ei kyllä missään nimessä ole. Leikkelyä varten tarvitsisi kuitenkin valtavan erillisen pöydän, eikä sellaista saada nyt mahtumaan.

Ompelupaikkani juuri kasattuna :)

Hetken kuluttua se ei ole enää näin siisti, kun kaiken saa paikalleen! 

Olen vähän jo koeajanut harrastehuonetta - olen lyhentänyt verhot makuuhuoneeseen ja olohuoneeseen, ommellut kappaverhon sivut keittiöön (kappaverhoa on metritavarana Eurokankaassa, josta myös omani ostin, kuva alempana) ja muutama oma t-paita odottaa vielä helmojen, hihansuiden ja kaula-aukkojen viimeistelyä. Ja lisääkin olen leikannut! Miehelle on tulossa kaksi tähti-t-paitaa samalla kaavalla kuin iskän joululahja. Saumuri on äidiltä (taas) lainassa, kun omaan saumuriin en ole vieläkään saanut rahoja kasaan, kun on ollut niin paljon muita menoja.

Myös korjausompelua saisi ottaa työn alle, korjattavia, muokattavia ja tuunattavia juttuja on ihan käsittämätön kasa odottamassa. Ja siihen päälle kaikki keskeneräiset ompelukset ja uudet ideat. Hetkeen ei tule tekemisenpuutetta!

Paras ompelukaverini kangasleikkuri :)
Miehen t-paidan leikkelyt menossa.

Se niistä ompeluista sitten.

Muuton ansiosta meillä on vihdoinkin tilaa, eikä asunto ole ihan täyteen tungetun näköinen. Parvekekin löytyy, joskaan ei lasitettu. Toivottavasti saan asunnon vielä joskus esittelykuntoon, jotta voin ottaa tänne blogiin kuvia. Tällä hetkellä meillä on vielä väliaikaiset matot lattiassa muuton jäljiltä, ja saavat siinä ollakin, kunnes Toscan kohta alkamassa olevat juoksut on ohi. En halua veritippoja juuri pestyille matoilleni! Myös harrastehuoneen verhot puuttuvat ja siellä täällä on edelleen purkamattomia pahvilaatikoita, seinälle kiinnitystä odottavia tauluja ynnä muuta. Keittiön tasosta pitäisi kiskoa edellisen asukkaan laittama kamala vaaleaa puuta matkiva dc-fix pois ja vaihtaa se johonkin tyylikkäämpään, ehkä tumma betoni..?

Keittiön verho

Mutta tässä asunnossa on potentiaalia! Siis potentiaalia siihen, että saan sen kivan näköiseksi sisustettua. Mitään sisustuslehti-materiaalia mun kotini eivät koskaan tule varmaan olemaan, mutta pääasia, että itse viihtyy. Juuri mitään uusia kalusteita ei olla ostettu, mitä nyt eteiseen vaatekaappi ja olohuoneeseen sohvapöytä. Joitain juttuja,. kuten tv-taso, on löydetty edullisesti käytettynä. Ompelupaikkani pöydätkin on omia, olleet mukanani jo useammassa asunnossa, siitä vain riekälevyt ja hyllyt on uusia.

Muutamia miesten t-paita-ideoita.

Matelijoille on tulossa kohtapuoliin uusi hieno Ikean keittiökaapin rungoista rakennettu terraariotorni, johon gekot pääsevät asustamaan. Kunhan saan sen valmiiksi... Se tulee tietenkin olohuoneeseen ja sen myötä saan gekot pienempään tilaan, kun ovat kaikki päällekkäisissä asumuksissa. Olen suunnitellut jotain samantapaista ratkaisua skinkeille - ehkä sitten, kun tästä ekasta projektista on toivuttu. Tulen tarinoimaan näistä projekteista enemmän matelijablogissa.

Oma t-paita, vielä viimeistelyä vailla
ja hämäävästi laihan näköinen kroppani.

Lisäksi tässä blogissa on ollut aiheena mun kuntoilut ja painonpudotus...

Siinä asiassa ei ole tapahtunut kertakaikkiaan mitään. Mitä nyt söin itseni niin huonovointiseksi (irtokarkit tarjouksessa, täytyykö edes sanoa enempää?), että päätin aloittaa herkkulakon. Vaa'alle en ole uskaltautunut pitkään aikaan, ja kuvakulma hämää ylemmässä kuvassa - en ole kyllä varmasti laihtunut. Toscan kanssa lenkkeilykin on ollut kevyehköä, en ole löytänyt motivaatiota juoksemiseen ja maastolenkkaritkin tulivat tiensä päähän. Pyörä ja kickbike odottavat huoltoa vanhempieni luona. Ehkä nyt voisi herätellä niitäkin juttuja, kun nuo koirakisat on tältä vuodelta hoidettu.
       Mutta kohta tulee talvi ja missäs me sitten liikutaan? Kaikki seudun ulkoilureitit vedetään laduiksi ja sinne ei ole koiran kanssa asiaa... Täytyy kai toivoa hyvin vähälumista talvea! Saisi sitten jatkaa jälki- ja esineruututreeniä melkein vuoden ympäri ja tehdä kickbike-lenkkejä. Uimahallille olisi nyt kävelymatka, mutta koiralle siitä ei ole iloa. Itse voisi kyllä yrittää käydä, edes kerran kuussa.

Toivottavasti pääsen pian esittelemään lisää ommeltuja juttuja ja tätä asuntoa!

Ja toivottavasti saan taas niskasta kiinni painonpudotuksen kanssa...

Joululahjoja

Tulihan sitä taas näperreltyä...

Olihan se kivaa, mutta onneksi joulu on vaan kerran vuodessa! Huhhuh!

Otin suuren haasteen ja ompelin ihan ensimmäisen paidan koskaan. Enkä aloittanut mistään helpoimmasta mahdollisesta! Yllättävän vähän mokailin tätä tehdessä. Tämä siis iskälle.

Kuviollinen trikoo on Nansolaista, palalaarista, molemmat kankaat Poppanavakasta. Kaava löytyi Joka tyypin kaavakirjasta ja tähtihässäkkään löytyy ohjeet Björk-blogista.

Tähtikuvio on pakko hyödyntää myös myöhemmin omiin vaatteisiin, tahdon paitoja ja huppareita samalla idealla toteutettuna! No, kun nyt edes pääsisin joskus siihen asti, että rupeaisin oikeasti itselleni ompelemaan...

Siskolle lähti myöskin Nanson trikoosta juttuja, väri on vaan eri. Eli pipo ja tuubihuivi.

Ohjeet jostain netistä googleteltuja, en nyt enää sitten edes löytänyt samoja joilla nää tein. Mutta samapa tuo, sen verran yleispäteviä nämä pipojen ja tuubihuivien ohjeet. Kangas sieltä Poppanavakan palalaarista myös. Tarvisi varmaan itsellekin surautella parit pipot ja tuubihuivit...

Parit lapasetkin tuli tehtyä. Äidille punaiset (edelleen sitä Nanson trikoota) ja tädille tähtikuvioiset (vuosi sitten ostettu Eurokankaasta). Vuorena näissä ihana merinovilla-interlock, Poppanavakasta sekin.

Kaava on piirretty Tehtaamon ohjein. Vuosi sitten tein parit samanlaiset (joissa kuminauha oli ommeltu vuoreen, siksi näyttävät vähän erilaisilta) ja tekeillä on itsellekin - edelleen samaa Nanson trikoota, mutta sinisenä tällä kertaa! Sit on koko perhe puettu samaan kuosiin. Äidillähän oli pari paitaa jo tuosta samasta ennestäänkin, ihan Nanson valmistamia siis.

Mummulle näpertelin lyhdyn, jollainen on kertakaikkiaan pakko tehdä itsellekin vielä!

Pohjana tässä on "ikivanha" lasipurkki, joka sävyltään oli vaalean vihreä. Se oli mummulta kotoisin, joten palasi nyt vähän erilaisena takaisin. Lyhtyyn on lasipurkin lisäksi käytetty mattamustaa dc-fixiä (leikattu askarteluveitsellä!), sellofaania ja paristoilla toimiva 40 ledin jouluvalo.

Lyhdyssä on siis neljällä sivulla kaksi peuraa (toisella sarvet) ja kaksi lehdetöntä puuta. Sopivasti sekä jouluinen että ajaton. Ja helppo sijoittaa mihin vaan patterikäyttöisyytensä vuoksi.

Patterikotelo on vähän tylsästi vaan purkin metallisen kannen päällä. Suunnittelin alunperin, että sen olisi voinut liimata kannen sisäpuolelle, mutta eihän tuo mokoma mahtunut...

Ihana päästä ompelun makuun viimein!

Toivottavasti saan pian ommeltua lisää :)