torstai 28. marraskuuta 2013

Arvonnan voittajat, kuvia asunnolta ja messusaalis

Tämä tyhmä bloginpitäjä ihan unohti mokomat arpajaiset muuttotohinoissaan. Muutto tapahtuu siis tässä ja nyt, tai no virallisesti seuraavan viikonlopun aikana. Vähän ollaan jo vähemmän välttämättömiä juttuja kannettu asunnolle.

Niin, se arvonta, tosiaan...

"Päävoitto" meni Valkkari Jetta -blogin kirjoittajalle Johannalle! Onnea!

Mittanauhakaverit voittivat Tiia ja Helena. Laitoin kaikille voittajille sähköpostia.


Jotta ei jäisi ihan tyngäksi tämä postaus, pistänpä muutamia kuvia asunnolta vielä...

Keittiö melkein valmis

Pieni sievä astianpesukoneemme

Tavaranpaljous.

Kylppäriin imukupilla hylly!
Kätevää, eikös! (hylly biltemasta)

Eteisen kaappi sai uuden nupin
vanhan puisen tilalle! (nuppi ikeasta)

Ja messusaalis! Tampereen käsityömessuilta! 


Sieltähän tarttui mukaan vaikka mitä! Ja kesken päivän pidettiin myös miitti ja oli kivaa nähdä ihmisiä :) Eikä ollut ollenkaan niin kurjaa yksin, ennemminkin helpotus, kun kukaan ei seissyt vieressä kieltämässä ostamasta juttuja kaiken aikaa... Ja sen huomaa!

- kolme kankaanpainoväriä (EMO), oranssi, pirteä vihreä ja sininen
- kankaanpalat, keittiöaiheinen keittokirjan kansia varten ja koira-aiheinen koska koirat
- kaksi tummansinistä vyyhtiä lanitium ex machinan kimallesukkalankaa, oih, kuin tähtitaivas
- kolme silitettävää glitter-arkkia, oranssi, hopeinen ja musta
- kaksi vyyhtiä kirjopirkkaa, petrooli ja vähän niinkun sinapinkeltanen
- puisia avaimenperiä, koska belgit - malinois ja kaksi tervuerenia - pitkäkarvaisista toinen kaverille synttärilahjaksi!
- PaaPiin bambin tee-se-itse -pakkaus, vaaleanvihreä väriltään
- neljä vyyhtiä Kujeen bling bling -lankaa värjättäväksi (jos uskallan näitä värjätä)

Ai että, olen niin tyytyväinen ostoksiin, ei kaduta yhtään. Ei yhtään! Aijaijai, ihania... ♥


Seuraavan kerran palailenkin varmaan asiaan, kun muutto on valmis... Jännittää hirveästi jostain syystä nyt tää muutto, ei mitään käryä, että miksi!

tiistai 26. marraskuuta 2013

Joululahjatoivelista 2013

Mulla on jo useamman vuoden ajan ollut tapana kirjoittaa joululahjatoiveita blogiin. Se, onko se enemmän hauskuuttavaa turhuutta, jolle lukijat naureskelevat vai oikeasti mulle lahjaa harkitsevien apu, on eri asia. Ehkä se on kumpaakin.


Kirjoja
Kirjat on kivoja, mutta romaaneja ei tule oikeasti enää luettua juurikaan ja ne lainaisin mielummin kirjastosta. Joten mua kannattaa ennemmin lahjoa käsitöihin ja koiriin liittyvillä kirjoilla, tässä siis listaa sellaisista must have -kirjoista:

Käsityöt:
Ossin ompelukirja (koiramaisia ompelujuttuja)
Joka tyypin kaavakirja 2 (superhyvä ykkönen mulla on jo)
Farkkujen uusi elämä (farkkujen kierrätystä!)
Sisustajan ompeluopas (selailin kaupassa ja vaikutti aivan ihanalta)
Otavan suuri ompelukirja (tätäkin selailin ja vaikutti hyvältä)
Patalappuja a la carte (muiden neulojien mielestä tää oli ehdoton hitti)
Sukkia, rakkaudella (Cookien ohjeet on niin arvostettuja että mäkin tahdon kokeilla, kelpaisi ehkä jopa paremmin englannin kielellä eli nimeltään: knit. sock. love.)
Suloisimmat sukat (myös Cookien kirja, enkuksi Sock innovation)

Koirat:
Onnistu koirasi koulutuksessa (koulutusjutut kiinnostaa paljon)
Tavoitteena huippukoira (huippukouluttajien huippukirja)
Tie tottelevaisuusvalioksi (koulutusjuttuja edelleen!)
Tavoitteena täysi kymppi (...ja koulutusjuttuja)
Koirahieronta (lihashuoltoa)
Koiran oikeaoppinen hieronta (hierontajuttuja)
Lepoa tassuille! (lisää lihashuollosta)

Kuten huomata saattaa, koulutusjutut ovat kiinnostavia, kuin myös koiran hieronta ja elekieli vielä näiden lisäksi.

Muut:
- Joku orkideakirja, jossa olisi hoito-ohjeita yms.
- Peruskeittokirja mulla on jo, mutta joitain kiinnostavia tiettyyn aiheeseen keskittyneitä keittokirjoja olisi myös kiva olla muutama.
- Lehtitilauksetkin on kivoja! Novita, Suuri Käsityö, Kauneimmat Käsityöt, Käsityö (virolainen suomennettu lehti), Koirat, jne...


Käsityömateriaalit
Kelpaa mulle! Ei sillä ettei mulla olis jo näitä... Koska olen tajuttoman nirso materiaalien suhteen, on jonkun käsityö-/kangas-/lankakaupan lahjakortti varmasti mieluinen.
         Jos haluat ostaa jotain ihan fyysistä, pari vinkkiä vain: luonnonkuidut ja pirteät värit/kuviot - niillä pääsee pitkälle. Myös kaikenlaiset koristenauhat, napit ja muut ovat kivoja! Lisäksi jonkinlainen kirjontakehys olisi kiva, siis sellainen mihin kangas pingotetaan esim. ristipistotyötä tehdessä.

Liikunta
Haluni olla aktiivinen ihminen ei ole vieläkään kadonnut mihinkään. Olen (edelleen) vailla hyvää sykemittaria. Polar Loop vaikuttaisi juuri passelilta. Sykevyö siihen pitää ostaa erikseen, mutta jo pelkällä "aktiivisuusrannekkeella" pääsisi hyvään alkuun! Ja toki lahjakortit urheilujuttuja myyviin liikkeisiin tulee varmasti käytettyä joko osana sykemittarin ostoa tai esim. hyviin lenkkareihin, koska huonot jalat ei kestä huonoja kenkiä.

Kotiin
Astiat
Astioita on jo ihan tarpeeksi, mutta kaipailisin Teemaa:
2 valkoista syvää isoa lautasta
1 musta 17cm lautanen (koska niitä on kolme ja mustia mukeja neljä)
Valkoinen pyöreä tarjoilukulho

Mukeja me ei tarvita enää yhtäkään, nykysetkään ei meinaa mahtua kaappiin... Heh. Samoin aikalailla kaikki muut keittiön laitteet, astiat ja muut alkaa olla kasassa. Sisustusjuttuja, pyyhkeitä, petivaatteita ja muita on myös enemmän kuin omiksi tarpeiksi.

Pelit
Meillä on Playstation 3 (Ps3) ja Wii U. Pleikalle haluaisin Lego Harry Potter (years 5-7) ja Wii U:lle Super Mario 3D Worlds. Jos mieheltä kysytään, se haluaa pleikalle The Last Of Us -pelin ja Wii U:lle kelpais varmaan Watch Dogs. Ainakin pleikalle saa myös ostettua "lahjakortteja", joilla pääsee netin kautta ostamaan mieleisiään pelejä, myydään samassa hyllyssä kuin fyysiset pelit.

Muuta
- Vaatteet tykätään ostaa itse, mutta lahjakortit toki kelpaa.
- Koruja ollaan molemmat huonoja käyttämään, mutta mä ehkä tarvitsin hopeiset rengaskorvikset, sellaiset mitä vois pitää ihan jokapäiväisesti. Muutenkin hopea on se materiaali/väri mistä tykkään.
Skanneri olisi tarpeellinen härveli, en osaa vaatia muuta kuin sen, että sopii yhteen Macin kanssa.
- Vihkoja, kyniä, maaleja jne. meillä on edelleen enemmän kuin ehditään ikinä käyttämään.
- Raha ja lahjakortit ajatuksella valittuihin liikkeisiin kelpaa toki aina. Monista nettikaupoistakin saa lahjakortteja.

Pitäkää kiltit rakkaat ihmiset mielessä, että meillä on tosi pieni asunto ja tosi rajalliset säilytystilat. Kiitos :) Ja hyvää joulunodotusta kaikille ja tsemppiä joululahjapaniikista selviytymiseen!

torstai 24. lokakuuta 2013

Nyt arvotaan!

A R V O N T A
Osallistumisaikaa 14.11.2013 klo 0:00 asti

Niin, vihdoinkin. Blogi ollut hiljaa taas iät ja ajat. Sadas postaus on nyt ja tässä!

Eli palkinnot tulevat tässä...
1. palkinto: Ompelen voittajan toiveiden mukaisen pussukan, jota voi käyttää esim. meikkipussukkana, neulepussukkana, koiran namipussukkana, kameran suojapussukkana, miksen myös tabletille tai puhelimelle voisi pussukkaa tehdä... Ihan riippuen siitä, millaisen pussukan voittaja haluaa: minkä kokoisen ja mallisen ja millä lisäominaisuuksilla ja materiaaleilla.

Alla esimerkkikuvia joistain ompelemistani neulepussukoista.




Pussukkaan tulee tällainen merkki, jotta tekijä ei unohdu ;)

2. ja 3. palkinto: Söpöt rullamittanauhat! Mitan pituus 150cm/60 tuumaa, toisella puolella siis sentit ja toisella tuumat. Mitta kelautuu takaisin, kun painaa naaman keskeltä, siellä kankaan alla on nappi.
Tämmöinen pikkukaveri kulkee näpsäkästi taskussa tai laukussa mukana kaikkialle, hirveän kiva siis jos vaikka kaupassa pitää mitata jotakin, esim. mahtuuko jokin huonekalu tai muu esine sille ajateltuun paikkaan. Käsitöitä tehdessä toki tarvitsee mittaa vähän väliä ja lisäksi olen itse tällaisella mitannut esim. koiria - sekä korkeutta että esim. rungon ja kaulan ympärystä, joita tarvitaan jos aikoo ostaa TAI tehdä itse koiralle jotakin varusteentapaista.


Yhden arvan saat ilmoittamalla sähköpostiosoitteesi kommenteissa.
Toisen arvan saat olemalla blogin lukija, joko bloggerissa tai bloglovinissa, bloggerin lukijana laita viesti niin, että olet kirjautuneena ja bloglovinissa lukijana oleva, laita nimimerkkisi/nimesi, jolla löydyt ko. palvelusta. Ja huom! Sinun pitää olla julkinen lukija, muuten en näe että olet lukija, koskee molempia palveluja. Muista ilmoittaa kommentissasi, että olet 2 arvalla mukana, muuten lasken vain yhden arvan sinulle.

ps. Muistakaa se sähköpostiosoite ;)

Arvonnasta saa jakaa tietoa kavereille ja ilmoittaa omassa blogissa jne. jne. mutta en pakota ja siitä ei saa lisäarpoja. Sen sijaan saat minulle hyvän mielen ja ehkä arvon tulevaisuudessakin jotain, jos kiinnostuneiden määrä näyttää hyvältä :) Arvontaviestiin saa myös liittää kommenttia blogista, postausideoita, jne ja olisin niistä toki hyvin iloinen.

Arvonta suoritetaan 15.11.2013 johonkin aikaan päivästä, jos muistetaan. Edellisen päivän puolella tulleet osallistumisviestit lasketaan mukaan, eli osallistumisaikaa on 14.11.2013 päivän loppuun. Älä huolehdi, vaikka kommentti ei ilmesty heti blogiin, meillä on kommenttien valvonta käytössä eli kaikki kommentit kulkevat minun kauttani ennen kuin päätyvät blogiin :)
Arvonnan suorittaa netistä löytyvä arvontakone, jonne listataan osallistujat, kahdella arvalla osallistuneet tuplasti. Arvon siis kolmesti, ensin pussukan voittajan ja sitten kaksi mittanauhan voittajaa.

Rullamittakaverit lähtevät postiin, kun saan voittajien osoitteet. Pussukassa menee toki kauemmin, mutta yritän kuukauden sisällä saada sen hoidettua voittajalle - tähän aikaan sisältyy myös se, että sovitaan voittajan kanssa millainen pussukka tulee, mahd. materiaalien hankinta, pussukan valmistus jne. Ehtinee siis joululahjaksikin, jos voittajalla itsellään ei ole tarvetta, mutta jollain lähipiirissä olisi.

Kaikille tasapuolisesti onnea arvontaan :)

Seuraavaksi tulossa juttua ainakin laihdutusoperaatiosta ja remontin edistymisestä.

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Särkänniemeen, Särkänniemeen!

Tämä on nyt sitten jo 99. postaus ja seuraavaan postaukseen tulee se arvonta, jos saan joskus aikaiseksi. Varmaan siis jonkinlaisen pussukan ompelen arvottavaksi, kun nyt en sen kummempaakaan keksi. Vielä saa laittaa ehdotuksia!

Aloitin tuossa muutama päivä sitten haasteen, joka kestää vuoden. Tarkoitus on piirtää joka päivä listan mukainen juttu. Nyt olen piirtänyt kengän, lampun ja laukkuja/pussukoita. Loin kyseistä haastetta varten ihan oman blogin -> Frosti piirtää. Tänään pitäisi piirtää muki.

Aikamatto
Perjantaina olin neulemiitissä, jossa tapasin ensimmäistä kertaa yhden turkulaisen neulojakaverin. Eilen (la) menin sitten hänen kanssaan Särkänniemeen! Oli tosi kivaa käydä pitkästä aikaa kunnolla laitteissa. Tornadoon, Trombiin ja Half Pipeen en edelleenkään suostunut tulemaan. Aikamatossa saatiin kunnon naurut. Kaveri nauroi sille, kun takana istuva nainen huudahti "I wasn't expecting this!" ja itse nauroin lähinnä sille, kun "lentelin" holtittomasti eteen ja taakse laitteen liikkeen mukana.

Tulossa Särkänniemessä,
trikoopötkylä päässä!
Särkänniemestä tarttui mukaan "tuubihuivi" (trikoopötkylä) ja hattarapurkki. Oli pakko ostaa jotain pään suojaksi, kun oli niin kuuma ja paahtava päivä. Minulla oli jo ennestään kolme samantyyppistä "pötkylää" ja tykkään käyttää niitä pipon/hiuspannan tapaan. Tosi käteviä esim. lenkillä, kun saa samalla kertaa korvat suojattua viimalta ja hiukset pois naamalta.

Illemmalla houkuttelin vielä miehen kanssani uimaan läheiselle rannalle. Emme olleet kumpikaan vielä uineet tänä kesänä! Oli hurjan lämmin päivä, mutta menimme uimaan niin myöhään, että vedestä noustuamme tuli kyllä vähän kylmä. Mutta nyt on sitten talviturkit kastettu, viimeinkin.

Tänään aion ottaa rennosti ja viettää aikaa oman kullan kainalossa. Jotain kukkiakin pitäisi käydä kastelemassa ja voisihan sitä yrittää sen jumpsuitinkin ompelun saada valmiiksi. Ehkä sadas postaus käsitteleekin arvonnan lisäksi sitä jumpsuittia!

Niin, se arvottava pussukka pitäisi myös ommella. Niin, hyvä pointti kyllä. Millä sitä ehtii kaiken tehdä? Lisäksi tarvitsisin pari neuleprojektipussukkaa ja kankaisen laukun!

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Remonttikuulumisia

Remontin puolella on ollut nyt jokseenkin hiljaista. Ei kummempaa suurta edistystä. Mutta nyt olisi jotain kerrottavaakin ja kuvia myös oikein reilusti. Eteisestä ja keittiöstä. Olo-makuu-työhuone mikälie on nyt ollut samassa vaiheessa pidempään - sieltähän puuttuu käytännössä enää lattia, listat ja verhotanko.

Ennen tapetointia.
(katsokaa kattolamppua!)
Eteinen
Eteisen yksi seinä tapetoitiin äidin kanssa viikko sitten. Tapetti on vaaleaa ja epätasaista niin pinnaltaan kuin väriltäänkin ja sopii kivasti yhteen viereisen tekotiili"tolpan" kanssa. Lopuissa seinissä on lämpimän valkoinen maali.

Tapetoidulla seinällä on tosiaan sähkötaulu (uusi hieno sähkötaulu! ei vanhan mallisia sulakkeita! kun siihen vielä saisi sen kannen päälle...) ja siihen tulee myös naulakko. Kenkähyllyn nostinkin jo paikalleni, se on samaa sarjaa naulakon kanssa ja käytettynä hankittua Ikeaa. Meillä on kyllä ihan hävettävän paljon Ikean juttuja kaikkialla, jopa sänky! Ai juu ja siihen seinään tulee myös ovipuhelin, jolla voi sitten avata alaoven kylään tuleville kavereille. Kävivät sen kesken remontin asentamaan tuohon ja me heti seuraavalla kerralla irrotettiin se siitä...

Eteisestä puuttuu tosiaan enää lattialistat ja naulakko pitää kiinnittää. Juu ja kattolamppu... Vaikka onhan tuo nykyinenkin... ehh... aika moderni?



Kenkäteline on paikallaan, naulakko lojuu vielä lattialla.

Keittiö
Keittiössäkin on nyt edistytty. "Jääkaappinurkkaus" on kaapinovia vaille valmis, jääkaappikin on paikallaan. Mihin lienevät ne kuvat kadonneet, missä jääkaappikin on jo paikallaan... Alla olevassa kuvassa näkyy puristin pitämässä yläkaappeja kiinni korkeassa kaapissa, mutta nekin ovat tosiaan jo asiallisesti kiinnitettyinä paikoillaan. Noh, kuvaa tulee viimeistään sitten kun saadaan ovet paikalleen.


Tason päälle tulevia kaappejakin on jo vähän ihmetelty, toisin sanoen nostettiin ne pareittain keskelle olohuoneen lattiaa. Kuva havainnollistaa, edessä olevat kaapit tulevat siis taaempien kylkeen kiinni. Seuraavalla kerralla poraillaan niihin reijät joista kaapit yhdistetään toisiinsa, niin saadaan sitten heti ruveta laittamaan niitä paikalleen kun laatoitus valmistuu.



Laatoitus tosiaan alkoi eilen(su). Minä ja mies pestiin vaihtelevalla aktiivisuudella kylppäriä sillä aikaa, kun vanhempani urheasti ahersivat keittiössä. Laatat ovat tosiaan 20x10cm kokoisia ja osa mattaa ja osa kiiltävää. Maksoivat yhteensä sen 7,50e. Päätettiin tosiaan, että laitetaan laatat vaakasuuntaisesti ja tehdään pystyraitoja matoilla ja kiiltävillä. Kuvista ei ehkä erotu, mutta näyttää kivalta jo nyt!

Laattoja tuli tosiaan 4 kerrosta ja niiden ja yläkaappien väliin tulee vielä jonkinlainen lista, jotta saadaan kaapit sopivalle korkeudelle.

Ennen
(sininen möhnä seinässä on kosteussulkuainetta)

Kolmas rivi menossa, näettekö miten
matta ja kiiltävä raidoittuvat kivasti?

Takaseinän viimeistä laattaa viedään

Jälkeen
Puuttuu siis vielä sivuista laatat! Mutta tässä
näkyy mielestäni vähän kivemmin tuo raidoitus.

 Kyllä se nyt pahasti näyttää siltä, että se joskus tulee valmiiksikin. Kävin myös päivittelemässä Remontti -välilehteä! Sieltä näkyy, mitä hommia tehdään juuri nyt, mitä on vuorossa seuraavaksi ja mitä on jäljellä vielä niiden jälkeen.


98. postaus!

perjantai 19. heinäkuuta 2013

Keeppi suunnitteluasteella

Suunnittelen tässä jonkinlaista keeppiä. Hartianlämmitintä. Lukunuttua. Monta nimeä, mutta hoksasitte varmaan ja jos ette, niin kuva selventää. Kun en löytänyt sopivaa ohjetta sopivan paksuiselle langalle. Ehkä tästä tulee ihan ensimmäinen ihan oikea neuleohjeeni, kuka tietää. Tai sitten teen vain tämän yhden ja ehkä epäonnistun siinä. Tai ehkä jopa löydän valmiin ohjeen ja unohdan tämän.

Lankana mulla tulisi olemaan Novitan Pikkusisko (376m=100g, 75% villa, 25% polyamidi) ja tämä suunnittelemani yksilö tulisi ruskehtavanharmaasta  (väri nro 664) ja sitä on mulla varattuna 250 grammaa. Tokmannin tarjouksesta! 2e / 50g kerä, olihan sitä pakko ostaa (pariakin eri väriä).

Raaka suunnitelmakuva näyttää nyt tältä:

Hienot värikoodit, jee.

Ajattelin tosiaan tehdä ylhäältä alas neulottavan version. Se todennäköisesti aloitetaan samaan tapaan kuin neuletakki, mutta hihojen silmukoiden erottamista ei tehdä vaan jatketaan suoraan. Voi olla että kehitän yläosaankin jotain pientä kuvioa, mutta jotain suurempaa ajattelin tosiaan tuohon violettiin kohtaan. Possunpunaisella merkityt reunat ajattelin tosiaan tehdä ainaoikealla (pystysuuntaiset reunat edessä) ja 1o kiertäen 1n -joustimella (kaula-aukon reuna ja helma).

Kiinnitysmekanismia en ole vielä päättänyt. Mahdollisesti solmittavat nauhat tai nappi + lenkki tai jonkinlainen solkihässäkkä tai...

Kolme viidestä kerästä ja värit taas päin mäntyä...

Tämä on jo 97. postaus enkä vieläkään tiedä mitä arpoisin sadannen kunniaksi...

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Bloglovin


Kun muutkin niin minäkin. Vaikka en itse edelleenkään lue blogeja bloglovinin kautta, koska voin lukea niitä edelleen ihan samaan tapaan kuin ennenkin, eli suoraan bloggerin kautta... Ehkä mä vielä joskus siirryn sinne lukemaan, mutta kun luettavien blogien siirtäminen sinne... Ehh... Varsinkin kun se Google Reader (josta kuulin pari kk sitten ekaa kertaa) on jo poistunut - sieltä olisin vissiin nähnyt nämä samat blogit kuin bloggerista ja sieltä kautta olisin saanut ne suoraan Blogloviniin.

Edelleenkin, mulla on blogissa myös se mahis, että blogin uudet postaukset voi tilata näppärästi omaan sähköpostiin! Erinomainen vaihtoehto tyypeille, jotka lukevat vain ihan muutamaa blogia, eivätkä omista tunnusta esim. bloggerissa tai bloglovinissa. Sähköpostitilauksen mahdollisuus löytyy siis ihan blogin alareunasta, sinne vain naputtelette oman osoitteen ja klikkaatte nappulaa.

Ja hei varsinkin te "anonyymit lukijat" eli sähköpostitilaajat, satunnaiset kulkijat ja muut, joiden olemassaoloa en näe mistään - pitäkäähän välillä vähän meteliä itsestänne kommenteilla! :) Saa sanoa vaikka ihan vaan moi, jos ei muuta keksi.

Maailman helpoin kolmiohuivi

100. POSTAUS LÄHENEE! JEIJ!
Pitäiskö nyt arpoa jotain tms? Pari virkattua tiskirättiä?
Käsinvärjätty lankavyyhti? Neule-/meikkipussukka? Haluuttekste jotain?
Tämä postaus on 95. julkaistu teksti tässä blogissa.

Teen miehelle kolmion mallista huivia maailman helpoimmalla ohjeella. Tai ainakin melkein. Tässä postauksessa ohjeet samantapaisen huivin tekemiseen! Mutta jokainen on raidoiltaan uniikki, neulojan mielen mukainen.


Lanka: Hjertegarn Palino (100% merino, 50g=125m)
Väri: 1095 eli tumma harmaa
Puikot: 4,5mm (langan suositus 3,5mm)
(kaapeli ekan kerän ajan ollut 80cm, vaihdan pidempään jos alkaa tuntua ahtaalta)

Tällaiseen huiviin kannattaa valita ohjetta suuremmat puikot. Jos lanka on pörröistä, voi ottaa vieläkin suuremmat puikot. Itselläni tosiaan käytössä 1mm suositusta suuremmat puikot ja jälki tällä käsialalla ja langalla on itsäni miellyttävä. Liian pienillä puikoilla neulottuna huivista tulee liian "itsepäinen", suuremmilla puikoilla neulottu huivi laskeutuu paremmin ja pingottuukin kai paremmin. Älkää multa kysykö, mä olen neulonut vasta 1,5 vuotta...

Hirveäkauhea Lumialla napattu kuva...

Aloitin -tämän- ohjeen mukaan, eli loin 7 silmukkaa ja neuloin muutaman kerroksen ainaoikeaa. On myös muita (ehkä kauniimpia, mutta samalla myös vaikeampia) tapoja aloittaa tällainen huivi, mutta ei niistä tässä sen enempää. Netistä löytynee ohjeita. Sen jälkeen huivia tehdään seuraavasti:

Jokaisella oikealla kerroksella lisätään yksi silmukka kummassakin reunassa ja kaksi keskellä:
2 oikein, langankierto, neulo keskimmäiseen silmukkaan asti, langankierto, neulo keskimmäinen silmukka, langankierto, neulo kunnes jäljellä on 2s, langankierto, 2 oikein.

Nurjalla puolella: 2 oikein, neulo nurjaa kunnes jäljellä 2s, 2 oikein. Eli reunan 2 silmukkaa tulevat ainaoikealla.

Halutessasi voit laittaa silmukkamerkin keskisilmukan kohdalle, mutta mielestäni se ei ole erityisen tarpeellinen, sillä keskellä kulkevan reikärivin ansiosta keskisilmukan hahmottaa hyvin jo muutaman kerroksen jälkeen. Jos haluat lisäyksistä vähän huomaamattomammat/pienemmät, voit neuloa langankierrot nurjalla kerroksella kiertäen.

Raitoja yksiväriseen huiviin voi tehdä neulomalla sileän neuleen osuudet esim. helmineuleella, tekemällä muutaman kerroksen ainaoikeaa, yksi kerros 2o,2n-neulosta, sekä toki muilla nurjin silmukoin toteutettavilla kuvioilla (alla pari esimerkkiä) ja tekemällä pieniä palmikoita hetken matkaa... Pompuloidenkin neulominen voisi olla hauskaa. Kokeile kaikkea mitä mieleen tulee! Monivärisessä langassa myös silmukkojen nostot näyttävät varmasti kivoilta (neulo 1, nosta 1, seuraava kerros neulotaan normaalisti), vaikka tällaisessa yksivärisessä sellainen raita jää aika huomaamattomaksi.

Huom! Lisäykset reunoissa ja keskellä tulee kuvioista huolimatta tehdä aina oikealla kierroksella!

Reikärivin saa tehtyä neulomalla sileät kohdat näin: 2 oikein yhteen, langankierto - toista loppuun asti, mutta muista tehdä saman verran kavennuksia ja lisäyksiä, että silmukkamäärä pysyy oikeana! Äläkä silti unohda langankiertoja reunoista ja keskeltä. Näitä(kin) rivejä voi tehdä useamman peräjälkeen (verkkomaista pintaa), mutta neulo kuitenkin nurjalla normaalisti nurjaa.

Pitsikuvioihin ja muihin silmukkakikkailuihin voi bongailla kaavioita vaikka toisista ohjeista tai mallineulekirjoista (esim. Neulojan suuri silmukkakirja).

Tässä pari raitaesimerkkiä. Tyhjät ruudut neulotaan oikein ja viivalliset nurin - nurjalla puolella tietysti päinvastoin. Kumpaakin kuviota voi myös halutessaan suurentaa ja siksakista voisi tulla hauska kun tekisi kaksi päällekkäin niin, että tulisikin salmiakkikuvioa.

Siksak-raita

Ruudut

Raitojen neulominen auttaa, kun sileän neulominen alkaa ärsyttää. Raitoja tehdessä saa nurjallakin neuloa osan oikeaa. En minä ainakaan jaksaisi koko huivia tehdä pelkkää sileää, tulisin hulluksi niiden nurjien kerrosten kanssa. Ja mikä parasta, kukaan ei määrää mihin väliin raitoja pitää tehdä ja millaisia niiden pitää olla!

Olen ajatellut tehdä huivin reunaan muutamia kerroksia ainaoikeaa tai 1o, 1n -neulosta, jotta reuna ei mene kippuralle. Tällaiseen huiviin voisi sopia myös picot-päättely tai hapsut. Luulen, ettei mieheni halua kumpiakaan, mutta ehkä sitten seuraavaan huiviin... Ja olisihan sitä kaikkia kivoja reunapitsimallejakin olemassa.

Koska huivi suurenee kunnes lanka loppuu tai kunnes se vaikuttaisi neulojan mielestä sopivan kokoiselta, ei kokoasiaakaan tarvitse neuloessa stressata. Minun on tarkoitus käyttää huiviin lankaa 100-150 grammaa - todennäköisesti. Lankaa on kyllä enemmän, että jos 150g ei riitä, en ole pulassa. Lankaa riittää varmasti vielä muutamaan pipoon (mulle ja miehelle) ja ehkä vielä muuhunkin.

Tämmöiset huivit on syytä pingottaa/höyryttää. Langasta ja käsialasta ja pingotuksesta ja tähtien asennosta riippuen huivi joko pysyy tai ei pysy sellaisena kun sen pingottaa, mutta pingotuksen ja/tai käytön ansiosta se varmasti venähtää vähäsen ainakin leveyssuunnassa - ei siis kannata neuloa liian suurta!

Tämmöisen huivin voisi tehdä helposti myös raidallisena, miksei voisi myös ujuttaa kirjoneuletta sekaan. Jämälangoista syntyisi varmasti hurjan jännä huivi myös! Tämä on oikein tämmöinen perusohje, jota voi kukin muokata mieleisekseen. Minä en omista tätä ohjetta varsinaisesti, koska se perustuu siihen, että neulotaan tunnetulla kolmiohuivien perusohjeella ja lisäillään raitoja oman mielen mukaan. Mutta toki olisi kiva nähdä, jos joku tällä taktiikalla tekee huivin, että millainen siitä tuli.

Täytynee laittaa blogiin kuvia sitten kun saan miehen huivin valmiiksi. Sen jälkeen täytyy varmaan neuloa näitä lisää ja jokaisesta toki tulee ihan erilaisia yksilöitä.

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Jos vähän virittäis?

Piirsin tämmösen suunnitelmakuvan...

Mietin tässä, että jos lisäis säilytystilaa & tekis sängystä vähän jännemmän näköisen ja korkeamman. Kaksi 2x4 EXPEDIT-hyllyä ikeasta sängyn päätyihin ja sitten vähän lisävirityksiä ja tadaa. Sängyn "pinta" olisi yli metrin korkeudessa ja alla olisi kivasti säilytystilaa ja sänky olisi kuitenkin kahdelta sivultaan seinässä kiinni. Patja olisi vähän pienempi kuin "alusta" (kuten kuvassa näkyy), jolloin tätä reunaa voisi käyttää yhtenä askelmana ja jotain sopivaa puulaatikkoa tms. ensimmäisenä askelmana. Niin, sänkymme on siis 140cm leveä ja hyllyt ovat 149cm pitkiä.

Koko hässäkkä tottakai toteutettaisi valkoisena ja lisäksi patjan ja seinän väliin voisi tehdä jotkut yksinkertaiset ja matalat sängynpäädyt, siis molemmille seinään osuville reunoille. Näkyvään expedit-hyllyyn voisi ostaa sopivia ovia ja/tai laatikoita. Ovien takana voisi sitten pitää esimerkiksi kaiken maailman laatikoita, miksei vaikka ompelukoneitakin. Piiloon jäävää expeditiä täytyisi tietysti käyttää purkamalla laatikoita ja mönkimällä sängyn alle, mutta se olisi hyvä säilytyspaikka tavaroille, joita tarvitsee todella harvoin.

Kyllä, kahden ihmisen ja järkyttävän tavaramäärän sovittaminen 30 neliön yksiöön on vähän haastavaa. Onneksi meidän vanhemmista kolme neljästä on käteviä käsistään, eikä me itsekään ihan peukalo keskellä kämmentä olla. Eri juttu vaan, suostuvatko he jälleen kerran (siis miljoonannen kerran, really) auttamaan meitä mun hullujen suunnitelmien toteuttamisessa. Mies vaan nyökyttelee vieressä, että hyvä suunnitelma, eikä kommentoi mitään muuta... Huoh.

keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Muotibloggaanko mä?

Tämähän ei ole mikään muotiblogi varsinaisesti, mutta kun...

Luin Iltalehden sivuja ihan ajankuluksi. Selasin mm. kuvia Talvimorsian -kisan kuvia. Ai että miten hienoja mekkoja. Voi joskus vielä minäkin... Noh, kuitenkin asiaan. Törmäsin juttuun vaatekokojen heittelystä (linkki) ja siellä yksi lukijan ajatus herätti mielenkiintoni blogata aiheesta, tai pääasiassa sen vierestä ja kaikesta muusta.

"Nykykoot tuntuvat suosivan poikamaisia naisvartaloita. On vaikea löytää oikea koko ja vaatteen malli, vaikka kroppa olisi terve, muodokas ja pehmeän naisellinen. Vaatemerkkien kesken on paljon vaihtelua. Itselläni on vaatteita XS-L-kokojen väliltä."

Multakin löytyy vaatteita väliltä XS-L. Itseasiassa pari paitaa on jopa lasten senttikokoja... Hyvin istuvia, oikeasti kivoja vaatteita multa löytyy vain kourallinen. Toisaalta en ole mikään himoshoppailija ja itse tehtyjä vaatteita mulla on vain yksi ja sekin on huppari ja en ole edes käyttänyt sitä kuin maksimissaan kolmesti. Eikä se edes lukeudu hyvin istuvien vaatteiden ryhmääni...

Tähän postaukseen voisin laittaa kuvia itsestäni. Kävimme kaverin kanssa kuvailemassa toisiamme toukokuun lopulla. Päälläni oli ebaysta seitsemällä eurolla hankittu mekko, joka on aivan mahtava, joskin kuvissa varmaan vähän ryttyinen... Hiuskukkajuttunen oli kaverilta lainassa ja pitsireunaiset legginssit Seppälästä. Ja rannekoru myös ebaysta, hintaan 1,20e ja ei postikuluja.

Kuvissa mulla on meikkiä naamassa ensimmäistä kertaa vuoteen. Viimeksi töhrin naamaani siis omissa ylioppilasjuhlissani. Näin myöhemmin voin todeta, että kulmat on liian tummat mulle. Hankin tosin kuvailujen jälkeen itselleni sopivan värisen kulmakynän. Mietin kyllä edelleen, että miksi, koska meikkaan kerran vuodessa...


Ettäjoo. Tällänen mä olen. Pieni paksu ihminen. Vähemmänkin pullukassa kunnolla olen paksu joiltain kohdin. En ehkä ihan malliainesta. Vaikken kyllä koskaan opi ymmärtämään, mitä niin hienoa on vain ja ainoastaan niissä ns. mallivartaloisissa. Ei sillä etteivät olisi nättejä, siis sellaiset ei-anorektisen näköiset. Mutta ollaan me muunkin malliset ihmiset olemassa!

Moni vaate toki näyttää mallin päällä hienolta, koska sellaisillehan ne on suunniteltukin. Kun mä vedän sellaisen päälleni, lopputulos ei ole useinkaan kovin kaunis. Monesti näytän esim. siltä, että olisin raskaana! Hyi! Moni vaate muutenkin leventää valmiiksi leveää ihmistä, vaikka näyttäisi mallin päällä miten hienolta. Tai korostaa tai häivyttää jotain kohtaa. Mitä meidän muun mallisten ihmisten sitten pitäisi pukea päällemme? Jätesäkki?

No, tosiasiassa sopivia vaatteita kyllä löytyy, vaikka välillä tuntuu, että ne ovat sitten niitä perustoppeja, perust-paitoja ja lökäreitä. Eli mun peruslook. Kaikki erikoisempi tuntuu sopivan vain malleille tai vähintään näyttää liian juhlavalta arkikäyttöön. Tai sitten olen vain vähän liian vaativa.

Kyseinen mekko ehkä hieman korostaa yläosaani, siis sekä hartioita että rintoja. No, mitäs pienistä. Vastapalveluksena se häivyttää ylimääräisiä makkaroita vyötäröltä. Yksi toinen ihana mekkoni puolestaan ei varsinaisesti korosta ja saa rintoja näyttämään isommilta, mutta on sellainen, joka kuvionsa takia kiinnittää huomiota sille alueelle. Vastapainoksi näille: Ostin (kokeilematta) tarjouksesta ihanan turkoosin urheilutopin, joka saa kroppani yläosan näyttämään pienemmältä, mutta se ei toki urheillessa haittaa yhtään.

Vastapainoksi näille jotain suurentaville tai pienentäville vaatteille, löysin muutamia viikkoja sitten Prismasta aivan ihanan oranssin mekon, joka on sekä äärettömän mukava päällä, että näyttää aivan ihanalta. Siitä on pakko saada kuvia! Se päällä mulla on suorastaan hämmentävän tasapainoinen olo ja se myös näyttää siltä. Tämmöisiä vaatteita olisi ihana olla enemmän, tämmöisiä oikeita hyvän mielen vaatteita.


Painonpudotusta ja kiinteytymistä odottamassa mulla on yhdet aivan ihanat muutama vuosi sitten ostetut  joustamatonta kangasta olevat caprit, sekä ihana vihreä mekko. Caprit olivat minulle ostohetkellä ja sen jälkeisen kesän ajan oikein sopivat ja tykkäsin niistä hirveästi - kauhistuin, kun vuosi sitten en saanut niitä edes reisistäni kunnolla mahtumaan, saati että olisivat kiinni menneet. En tiedä paljonko painoin sillon, mutta nyt muutaman kilon pudotuksen jälkeen ne mahtuivat minulle jotenkuten, siis kiinni asti, mutta olivat vielä ihan liian tiukat. Kunnon motivaatiovaate, kun ei veny yhtään!
          Se ihana vihreä mekko puolestaan on aika venyväinen, minkä vuoksi se varmasti kyllä mahtuu, mutta näyttää pienenkin pömppömahan kanssa aivan kauhealta. Sitten kun olen laiha ja vatsastani kiinteytynyt, se näyttää varmasti ihanalta. Jos vaan koskaan pääsen siihen asti. Ehkä saatte siitä vielä joskus kuvia!

Painonpudotuksesta puheen ollen, täytyisi taas pitkästä aikaa punnita mut! Tosin nyt olen joitain päiviä vain ollut kipeänä (nielurisat...) ja mässännyt kaikkea, mikä vaan maistuu. Hedelmistä puhuminenkin aiheuttaa ikävän tunteen kurkussa. Totta puhuakseni, pari päivää on mennyt pääasiassa sipsien ja popcornien voimalla. Silti päivän kalorimäärä on varmasti jäänyt aika onnettomaksi, joten ehkä en kauheasti takapakkia tästä ota. Kyllä kipeänä ollessa aina paino tippuu - muttei läskeistä. Muistan kun nuorempana olin kunnon mahataudissa ja paino putosi monta monta kiloa taudin aikana - punnitsin itseni ihan huvikseni silloin, kun tiesin painon pudonneen hurjasti. Ne varmasti tulivat takaisin yhtä nopeasti kuin lähtivätkin. Ja myöhemmin niille on tosiaan ilmestynyt kaveri jos toinenkin.


Huomasin muuten, että jälleen sama tilanne toistuu - olen kipeänä ja silloin tulee hirveä into päästä rääkkäämään itseään kuntoilun muodossa! Näin tapahtuu ihan joka ikinen kerta kun olen kipeänä. Vaikka olenhan mä nyt muutenkin urheillut, siis ennen kun kipeydyin. Kävin koiruuden kanssa vähintään tunnin lenkeillä lähes päivittäin!
         Lenkkeilyn lisäksi pitäisi muistaa hyvät venyttelyt ja tietenkin pitäisi tehdä myös jotain muuta, esim. kahvakuulatreeniä (mulla on 4 ja 8 kg kuulat itsellä). Urheilun osuus on painonpudotuksessa kuitenkin pieni osanen, ruokahan on se tärkein. Myös unirytmiä pitäisi ehdottomasti parantaa, koska se vaikuttaa myös hirveästi - vähintään energisyyteen, jonka avulla jaksaa sitten tarkkailla syömisiä ja urheilla!

Olen laiskan ja passiivisen elämäntavan vanki. On hirveän raskasta olla aktiivinen. On hirveän raskasta herätä aamulla ja tehdä jotain muuta kuin lösähtää koneen ääreen. Hirveän raskasta lähteä lenkille, siivota, tehdä kunnon ruokaa...

Miten te aktiiviset ihmiset jaksatte? Mikä estää teitä jäämästä paikoilleen?

Miten ihailenkaan ihmisiä, jotka ovat aktiivisia, hyvässä kunnossa ja nauttivat elämästä tekemällä paljon asioita! Joskus tuntuu, että päivät lipuvat ohi tismalleen samanlaisina, kun möllötän tässä. Yhtäkkiä on kulunut päivä, sitten viikko, kuukausi ja kymmenen vuotta, enkä ole edelleenkään tehnyt mitään. Kaipaan onnistumisen tunteita, hyvää fiilistä urheilun jälkeen, tyytyväisyyden tunnetta tehdyistä asioista... Silti vain istun tässä! Ja vain kipeänä tämä tunne saa mut näin ahdistuneeksi, joten terveenä en koskaan kuitenkaan sitten tee mitään. Istun vaan.


Haluaisin niin kovasti oman koiran. Mieluiten toki Lotan omakseni, jos se vaan suinkin onnistuisi. Sitten toisinaan, kuten nyt, vajoan johonkin kummalliseen mielentilaan ja totean olevani liian laiska ja huono. Miksi? Lotan kanssa lenkkeillessä ja touhutessa mulla (ja koiralla!) on aina todella kivaa. Mä olen aina sen jälkeen todella todella hyvällä tuulella. Suunnittelen, mihin seuraavaksi lenkkeiltäisi ja mitä seuraavaksi opeteltaisi. Mä olen täynnä energiaa lähdössä lenkille iltakymmeneltä, kun palaan remontoimasta?! Minä, laiska ihminen! Mitä?

Sitten tulee se mielentila ja ahdistus, kun on vähän aikaa mennyt hyvin. "En mä kuitenkaan jaksa" ja "ei tästä mitään tule" ja "en mä tiedä tykkäisinkö mä elää koiran kanssa ihan joka päivä" ja niin edelleen. Täh?! Ensin nautin joka hetkestä, pulppuan intoa ja energiaa ja sen jälkeen kykenen vielä ajattelemaan näin. Joku voisi tulla ja kertoa, että mitä hemmettiä mun päässä tapahtuu.

Mä tiedän jo, mikä on se asia, joka saa mut aktiiviseksi. Mä olen huono yrittämään uudelleen ja luovutan helposti, mutta tämän asian kanssa en koskaan kyllästy yrittämään. Tää on se asia, jonka parissa mulla olis tavoitteita ja päämääriä. Eikä varmaan tarvitse edes mainita niistä onnistumisen tunteista ja monesta, monesta muusta positiivisesta asiasta. Ja silti käyn taistelua pääni sisällä. Eipäs juupas.

Ai eikstää ollutkaan enää koirablogi? Häh?

Noniin, nyt menee taas sen verran sivuraiteille, että parempi ehkä mennä nukkumaan. Huomenna ehkä aloitan tuunausprojektin nimeltä harmaa jumpsuit. Se on tylsä ja vähän joka suunnasta liian iso mulle, joten siinä riittää tekemistä! Muttakun sain sen niin halvalla...

Nyt, hyvää yötä ja huomenta. Näkemisiin.

keskiviikko 19. kesäkuuta 2013

Kesäpäiväni kuvina

Olipa kerran kesäkuun 19. päivä...

Virkkasin tänään uudelle (käytetylle) luurilleni suojapussukan. Sain sen eilen ja se on siis Lumia 800. Tilasin sille tänään pinkin läpällisen suojakuoren ebaysta. Pinkin, luitte oikein. Kaikkien niiden värien joukosta halusin pinkin. Mikä mua vaivaa? Mutta tosiaan, ainakin kyseisen tilauksen saapumiseen asti luuri asustaa virkkaamassani pussukassa.

Ei mulla ole siihen vielä simkorttiakaan, kun se tarvii microsimin ja mun liittymä tarvii vähän muokkausta tai siis netin. Nyt mulla on ollut DNA:n halvin liittymä ilman mitään tekstari- tai puhelupakettia ja siis ilman nettiä myös. En ole kovin ahkera soittelemaan ja viestittelemään ihmisille, koska olen koneen ja netin ulottuvilla lähes kaiken aikaa ja voin lähettää viestit sähköpostilla tai skypellä tai facebookissa. Ja silloin kun en ole netin äärellä, mulla ei yleensä ole mitään asiaa kenellekään. No, nyt otan sitten sen halvimman mahdollisen liittymän kaveriksi jonkun netin tohon puhelimeen, kai...

Mutta tosiaan, ihanaa päästä nauttimaan älypuhelimen kaikista hienoista mahdollisuuksista. Eniten varmaan intoilen SportsTrackerista - näen vihdoin Google Mapsiin naputeltua suurpiirteistä reittiä tarkempaa informaatiota lenkeistäni! Jos vaan muistan pistää sen päälle lähtiessäni. Ja neuleohjeet aina saatavilla - viimeksi eilen tuskastelin, kun olin mökillä lankakerän ja virkkuukoukun kanssa, mutta ilman ohjetta! Kotoa lähtiessäni kuvittelin muistavani sen ulkoa, mutta mutta.

Tässä kuvia luurin pussukasta:

Novita Pirtelö, 60% bambuviskoosi, 40% polyamidi
Tässä väri 825 ja koukku 4mm.

Lumia 800 valmiissa pussukassaan.

Käytin tosiaan kiinteitä silmukoita ja omaa päätäni
tämän pussukan tekemiseen. Lisäksi pätkät tarranauhaa,
jotka ompelin kiinni ompelulangalla käsin.

Tästä ainoasta pinkillä raidoitetusta (väri 855) kerästä
teen tiskirättejä, "sirkuksenkirjavaa" mulla on enempi.

          Mökkeilypäivän tarina jatkuu...
Kävelin lankakerä ja koukku kädessäni laiturille. Hetken päästä iskä tuli sinne kiusaamaan mua, minkä seurauksena tiputin sen perhanan koukun järveen. Sinne se upposi laiturin alle. Oli vielä ihan hyvä virkkuukoukku, sellaisella mukavalla "pehmeällä" muovikahvalla... Eniten ärsytti kuitenkin se, että se oli ainoa mukana ollut langalle edes jotenkuten sopivan kokoinen koukku.

No, sain sitten syyn tilata lisää virkkuukoukkuja. Mulla on niitä muutenkin hirveän huono valikoima ja lisäksi ne ovat vielä vähän katoilevaa sorttia. Innostuin sitten ihan kunnolla - tilasin ebaysta 22 kappaleen setin metallisia, 8 kappaleen setin pieniä (0,75-3,5mm) metallipäisiä bambuvartisia ja vielä 12 kappaleen setin kokonaan bambuisia (3-10mm). Kun olivat halpoja! Niiden yhteishinnalla ei saisi varmaan viittäkään koukkua, jos marssisi Suomessa kauppaan.

Pikkiriikkinen randomkukka takapihalta. 

Grillattiin ihan ite! Oli hyvää ja varmasti rasvaista,
mutta ei me tämmösiä syödä kun kerran tai kaks kesässä.

Kurkkuakin löytyi lautaselta!

Vieläköhän ehtisi ottaa "ennen" -kuvan laihduttamista ajatellen? On tässä jo muutama kilo lähtenyt, mutta vielä on reilut 10 kiloa karistettavana. Tosin en ole taas hetkeen käynyt vaa'alla. Miksei sitäkin kuvaa voinut ottaa silloin heti kun aloitti tämän projektin? Ihan kuin sen nappaaminen olisi kovin työlästä.

Nyt voisi harkita jotain pientä käsityönäpertelyä ja sitten koittaa päästä ajoissa nukkumaan.

Viimeksi, kun päästiin "ajoissa" (yhdeltä yöllä) nukkumaan, hyttynen valvotti meitä neljään asti. Mokoma itikka hävisi kuin savuna ilmaan aina, kun valot laittoi päälle ja mä en todellakaan nuku, jos mun korvan vieressä käy jatkuvasti hyttynen inisemässä.
          Hyttyspaljouden lisäksi täällä on vissiin mäkäräisiäkin - mä luulin että niitä on vaan Lapissa... Mulla on nilkassa vieri vieressä kolme inhottavaa ja tosi kutisevaa pattia ja ne on kiusanneet mua jo melkeen viikon kutisemalla yöllä niin, että olen meinannut tulla hulluksi. Toivottavasti ne alkaisivat jo lähteä. Hyttysistähän mulla ei tule juuri mitään reaktioa, joskus jotain pientä, mutta suurimmasta osasta ei tule merkkiäkään puremasta.

Mulla on niistä puremista kuvakin, mutta musta tuntuu, että kukaan ei halua nähdä sitä.

Seuraavaan kertaan siis! Ja hyvää juhannusta kaikille.

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Vohvelikangasta ja pätkä lankaa

Kuvausassari Lotta
Tänään olen ollut paljon liikkeellä. Ensin kävin kaverin kanssa kuntosalilla, kun siellä oli avoimet ovet. Harkitsen kuukauden tai parin jäsenyyttäkin, että saisin vähän monipuolisempaa liikuntaa. Sitten pyörin hetken kaupoilla ja kävin hevostarvikeliikkeessä ostamassa valkoisia letityskuminauhoja (mulla on mustia, mutta valkoiset sopii mun vaaleisiin hiuksiin paremmin). Mitään muuta en ostanut.

Heti kun pääsin ekalta reissulta kotiin, päätettiin extempore lähteä käymään IKEAssa ja Biltemassa. Ikeasta mukaan tarttui mm. tylsän harmaat patakintaat miehen vanhemmille (joiden luona asutaan), koska vanhat ovat jo siinä kunnossa, että ne voi suosiolla heittää roskikseen.

No, kotona sitten rupesin miettimään, että kun nämä ovat pinnasta vohvelikangasta ja aika rumat tällaisina, niin voisin huvikseni koristella niitä hieman. Ja niin sitten tein, eikä siihen mennyt kauaa, koska koristeltava alue oli sen verran pieni. Tykkään välillä tehdä tällaisia nopeita pikkuisia töitä, isompitöisten ohella.

Olin aiemmin ostanut puuvillalankoja äidin äitienpäivälahjaa varten. Siitäkin pitää muuten laittaa kuva tähän! Aihekin on sama, tavallaan: vohvelikangaspyyhe, johon omin pikku kätösin pujottelin lankaa ja sitten omin pikku kätösin ja omalla "pikku" Singerilläni (joka painaa varmaan 100 kiloa) ompelin reunat ja ripustuslenkin.



On se +40v Singer mahtava ompelukone, vaikkakin painava ja vanha ja siinä on vain suora ommel, siksakki ja pari jousto-ommelta! Se kehrää kuin kissa, eikä nirsku, naksu, poksu ja rutise kuin alle 5v Eva Jubilee (100 euron muovihirviö). Singerin hallitsemiseksi tarvitsee oikeasti ohjekirjaakin, mutta onneksi se on kirjamainen, sopivan kokoisella fontilla ja selkeillä kuvilla varustettu opus, eikä sellainen miniprinttilehtinen, joita nykyään tulee joka laitteen mukana. Kunhan saan tilaa käyttää sitä, rupean ompelemaan hurjasti kaikkea. Ja onhan minulla vielä uutuuttaan kiiltävä saumurikin odottelemassa käyttöä - sitäkin on vain testattu vähäsen. Jos vaikka saisi muutaman trikoopipon ja vaikka paidan tai mekon tehtyä?

Ja sen pidemmittä puheitta, tässä ennen ja jälkeen kuvat patakintaista. Hinta 2,50e/kpl + muutama metri puuvillalankaa.




Vähän lähikuvaakin. Pinkkiä ja tummanviolettia lankaa.

Pitäisi postailla lankajuttujakin (=neulontaa ja virkkausta), mutta jos nyt pidän tämän postauksen vohvelikangas / vohvelipujotus -aiheisena ja postailen niitä muita sitten myöhemmin, kun saan parempia kuvia.
LilySlim Weight loss tickers