keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Joulu, alkoholi, työnantajat...

Hei kaikki arvon lukijani ja satunnaiset kulkijat!

Tänään minulle tuli mieleen tällainen mielenkiintoinen aihe, sopivasti tässä joulun alla...

Suomessa yritykset antavat hyvin yleisesti työntekijöilleen joululahjaksi alkoholia. Siis toki muutakin, eikä aina alkoholia, mutta alkoholi on aika yleinen osa kuitenkin. Aika moni suomalainen työssä käyvä ihminen saa tänäkin jouluna työnantajaltaan lahjaksi alkoholia, oli se sitten glögin, viinin tai minkä tahansa muodossa.

Minusta tämä alkoholilla lahjominen on kummallista, sillä tuskin yksikään työpaikka tykkää siitä, että työntekijät juovat - se kuitenkin saattaa heikentää terveyttä ja aiheuttaa "sairaspoissaoloja" kun työntekijä makaa sängyn pohjalla krapuloissaan. Eikä töihin tietenkään saa tulla alkoholin vaikutuksen alaisena. Joten miksi työnantajat kannustavat työntekijöitään juomaan vapaa-ajalla?

Lisäksi on pikkujoulut, hyvin tyypillinen hetki vetää oikein kunnon kännit, sekoilla ja sotkea parisuhde ja/tai välit työtovereihin tavalla tai toisella. Ja koska "kaikki" menevät pikkujouluihin juomaan ja juomaahan on ja paljon, niin ne, jotka eivät niin välittäisi siitä juomisesta, saattavat kokea melkoista painostusta asiaan. Ja yritykset järjestävät näitä kännitapahtumia arvokkaille työntekijöilleen.

Tästä tulee väkisinkin sellainen kuva, että joulunaikaan suomalaiset työpaikat kannustavat työntekijöitään juomaan. Ja mielummin vielä paljon. Koska onhan se perinne tai jotain.

Joulu on perhejuhla. Yhdessä olemisen juhla. Kertokaahan nyt mulle joku, että miten tähän(KIN) juhlaan saadaan Suomessa näin taitavasti yhdistettyä alkoholi ja (usein) humalahakuinen juominen?

Joulu on sellaista aikaa, että toivoisin mieluiten kaikkien pysyvän kaukana alkoholista. Tai jos osaa ottaa asiallisesti ruuan kanssa lasin viiniä tai saunan jälkeen yhden kaljan, niin siitä vaan, mutta jouluna EI olla humalassa, ei edes vähän. Kiitos.

En ymmärrä tätä kulttuuria yhtään. Vaikka onhan se ihan fakta, että suomalaiset juovat kun...
a) tapahtuu jotain iloista (juhlitaan)
b) tapahtuu jotain surullista (hukutetaan murheet)
c) ei tapahdu mitään (koska alkoholillahan se tylsyys poistetaan)
d) on joku tapahtuma/juhlapäivä kuten vappu (koska se on hyvä tekosyy vetää kännit)

Juu. Mutta miettikää edes jouluna niitä ihmisiä, jotka viettävät kanssanne joulua ja eivät välttämättä pidä juomistanne hirveän suuressa arvossa. Älkää pilatko niiden ihmisten joulua. Ja lapset sitten toki erikseen, en nyt niitä käsittele tässä, kaikkihan (toivottavasti) ymmärtävät että lasten seurassa ei ole hyvä idea juoda ainakaan sitä yhtä lasillista enempää.

En vaan ymmärrä tätä joulu = alkoholi -yhtälöä.


Itsehän en juo ollenkaan, en ole edes maistanut. En ymmärrä koko touhua. Hauskaa voi olla ilman alkoholiakin, mutta moni tuntuu alkoholin seurauksena unohtavan miten hauskaa pidetään ilman alkoholia. Muutamalle entiselle ystävälle on käynyt näin. Joo, on se kumma kun eivät enää ole ystäviä.

En sinänsä katso juomista pahalla, enkä tuomitse ihmisiä jotka juovat. En ymmärrä sitä, eikä minun tarvitsekaan. Niin kauan kun se ei tapahdu minun läsnäollessa, niin tehkää mitä haluatte, MUTTA en myöskään halua kuulla siitä jälkeenpäin.
            Enkä myöskään todellakaan halua kuskata yhtään ainoaa humalaista ihmistä, minkä rakkaat ystäväni onneksi tietävät ja olen todella kiitollinen siitä, että eivät edes tällaisia palveluksia minulta pyydä. Lisäksi olen hyvin hyvin onnellinen siitä, että minulla on vierelläni ihana mies, joka ei myöskään juo.
            Puolison juomista on vaikeampi vältellä kuin esim. kavereiden, jos ei halua häätää toista muualle juomaan ja kärsimään krapulaansa / mennä itse sen takia muualle. Ja kun minua hyvin suuresti ahdistaa nähdä tuttuja ihmisiä humalassa, niin voitte varmaan kuvitella, ettei olisi helppo pala minulle, jos puoliso joisi. Ja joo, ahdistaa minua ne tuntemattomatkin humalaistet, mikäli eivät ymmärrä pysyä järkevän välimatkan päässä minusta.

Joo, ehkä lopettelen. Ajatus katkesi.

Olkaa fiksusti jouluna ja pikkujouluissa (jos ne on vielä edessä).

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Terveempi, laihempi, aktiivisempi?

Maito, possu, vehnä ja 20kg - siinä poistettavien lista.

Tulehdusjuttujen (nielurisat, korvat, selkä, suolisto) ynnämuun takia ruokavaliosta täytyy lähes poistaa vehnä, possu ja maitotuotteet. Lisäksi kiellettyjen listalla on juttuja jotka eivät niin tärkeänä osana kuulu ruokavaliooni: herneet, banaani, pavut, kahvi.
         Ja mahdollisimman vähän prosessoitua ruokaa, koska siinä omega3:n ja 6:n suhde on väärä - sen sijaan joka päivä Mölleriä pullosta. Ei kapseleina, koska niissäkin on (kuoren takia) väärä omegasuhde. Näin ovat viisaammat kertoneet. Eikä tuo sitruunamöller edes ole pahaa, joten mikäs siinä sitten.

Onneksi minulla ei kuitenkaan ole esim. keliakiaa, maitoallergiaa tai vastaavaa, joka vaatisi ko. elintarvikkeiden täydellisen välttämisen. Nyt voin kuitenkin silloin tällöin syödä "kiellettyjä" juttuja, koska siitä ei pitäisi mitään katastrofia aiheutua - join tosin eräänä päivänä juotavaa jogurttia ja hetken päästä oli maha kipeä, joten sitä ei ainakaan enää!


Lisäksi samalla voisi tehdä jotain painolle, joka on nyt puoleksi vuodeksi jumittunut 74 kiloon - siinä on lähes 20 kiloa liikaa minun pituiselleni! Hyvä vaan, että on jumittunut, koska toinen vaihtoehto olisi ollut ylöspäin. Nyt aloitin kuitenkin työn, joten päivässä on heti paljon enemmän aktiivisuutta ja - se tärkein huomaamani asia - paljon vähemmän aikaa kuunnella mielitekojaan.
           Jotenkin paljon helpompaa miettiä "mitä söisin huomenna ja ylihuomenna evääksi töissä" kuin "mitä söisin parin tunnin päästä". Helpompi valita niitä terveellisempiä vaihtoehtoja, kun ei tarvitse miettiä mitä tekisi mieli syödä juuri nyt. Ja tuohan se kahdeksasta neljään -työ myös rytmiä syömiseen ja kaikkeen muuhunkin.

Vain vapaa-ajan vähyys stressaa - tekemättömiä hommia olisi kotona niin paljon ja aikaa ei kodinhoidon ja ruoan laittamisen jälkeen enää jää tai sitten siinä vaiheessa on jo voimat liian lopussa. Joulu ja parin tilaustyön deadlinet lähenee kovaa vauhtia!
          Ja entä sitten liikunta? Olisiko sitäkin tarkoitus joskus ehtiä harrastamaan enemmän kuin esim. muutamat vatsalihakset ja kyykyt ennen suihkua? Tosin hetken aikaa menee kropalla tottua ihan tuohon työhönkin, se kun on semifyysistä hommaa, varastolla kun laatikoita nostelee ynnämuuta.
          Ja kaverit ja mies? Niillekin aikaa joskus? No, mies kyllä nukkuu kaiken mun kotonaoloajan ja lähtee töihin kun mä menen nukkumaan, joten se siitäkin sitten. Näen sitä vaan noin vuorokauden ajan viikonloppuna... Kauankohan tätä jaksaa?

Mutta hei, ostin jopa vaa'an! Ja salaattilingon. Eilen söin töissä broilerpyöryköitä (valmiita, ei itsetehtyjä!) ja kasviksia, tänään kanasalaattia. Ja hyvää oli, tietenkin. Mutta kyllä täytyy myöntää, että joskus harmittaa katsoa vierestä kun mies juo kaakaota, se kun ei maistu miltään, jos sitä ei tee maitoon. Mutta sitten otan itse glögiä, nyt kun joulu lähenee. Muun ajan vuodesta juon sitten varmaan pelkkää vettä.

Noo, kyllä tää tästä. Toivotaan, että paino alkaa työn ja pienten ruokavaliomuutosten seurauksena laskemaan. Vauhti ei varmaan ole erityisen hurja, mutta jos nyt edes vähän... Jos ei, niin sitten täytyy varmaan alkaa laskemaan kaloreita. Ei huvittaisi kyllä, koska ensimmäinen viikko menee siihen, että syön liian vähän kun mietin sitä kokoajan ja sitten kolmannella viikolla jo unohdan koko asian ja syön taas liikaa. Tai vaihtoehtoisesti se menee siihen, että syön noin puolet kaloritarpeestani illalla, koska säästelin kaloreissa päivällä. Ei näin.

Tämä kuva pysäytti minut kerran facebookissa (on julkinen, joten uskallan nyt täälläkin jakaa)


Tässä tyyppi on siis poistanut ruokavaliostaan gluteenin, maitotuotteet ja sokerin. Ihan huomattava ero kieltämättä! Ja jos suurennatte kuvaa, näette myös tuon alareunan tekstin keskustelusta lääkärin kanssa. Joten, ei ne lääkäritkään aina tiedä ja kyllä mä kanssa suosittelisin moneen juttuun mielummin luonnollisempaa lähestymistapaa kuin lääkkeitä.
            Itsekin lääkkeitä kyllä syön, yhtä jopa jatkuvasti ja antibioottikuurin johonkin tulehdukseen varmaan keskimäärin kahdesti vuodessa. Tosin siitä pyrin nyt eroon, ja aina olen maitohappobakteerini syönyt antibioottien kanssa. Tosin niissähän täytyy muistaa muutaman tunnin väli, koska samaan aikaan syötynä kumoavat toistensa vaikutuksia!

Itselläni ei ihon kanssa suurempia ongelmia ole, mutta voin uskoa kyllä, että nämä muutokset vaikuttavat muuhunkin hyvinvointiin aika paljon.

Olen myös ottanut itsestäni "before" -kuvia,
saa nähdä jos joskus kehtaisin niitä täälläkin näyttää,
ehkä sitten kun on edistyksen jälkeistä kuvaa laittaa siihen viereen.

Tuulta päin, ei tässä muu auta.
LilySlim Weight loss tickers