2014 ja 2015

Uusivuosi oli ja meni, parhaassa seurassa.

Nyt kasaan nippuun vuoden 2014 ja mietin tavoitteita tälle vuodelle.

Kuvituksena jouluna otettuja kuvajaisia.

Vuonna 2014 tapahtui mm. seuraavaa:

• Päättyi yli 5 vuotta kestänyt suhde ja alkoi uusi suhde nykyisen mieheni kanssa
• Vaihdoin auton 1994 Civicistä vuoden 2001 farkku Peugeotiin kesällä - ikävöin pikku Civiciä edelleen, enkä ole vieläkään oppinut tykkäämään pösöstä
• Pääsin ajamaan kuorma-autoilla (ja jopa yhdistelmillä) parkkipaikoilla! Parasta!
• Alkuvuodesta syvä laskimotukos (veritulppa jalassa), siitä johtuen e-pillereiden vaihto kapseliin ja diagnoosi haavaisesta paksusuolentulehduksesta
• Diagnoosin seurauksena 6 viikon kortisonikuuri, jonka jälkeen painoni stoppasi nousunsa n. 74 kiloon (lihoin kuurin aikana lähemmäs 10 kiloa)
• Sairastin heti diagnoosin jälkeen rajun angiinan ja syksyllä uudestaan, jolloin pyysin lähetteen nielurisojen poistoon (tapahtunee puolen vuoden sisällä)
• Yritin moneen kertaan aloittaa laihduttamista ja urheilua, mutta se jäi pääasiassa ajatuksen tasolle
• Olin töissä satunnaisesti ja paljon miehen mukana ajamassa ympäri maata
• Värjäsin aika vähän lankaa, neuloin aika vähän ja ompelin sitäkin vähemmän - eli kaikin puolin aika huono käsityövuosi
• Tampereen käsityömessuilla en poikkeuksellisesti käynyt ja muutenkaan lankavarasto ei kokenut muutamaa kerää kummempaa täydennystä, kankaita ostin alkuvuodesta jonkin verran
• Olin laiska bloggaaja, julkaisin vain 14 postausta (2013 - 61, 2012 - 41)

En oikein tiedä, mitä ajattelisin viime vuodesta. Hirveästi tapahtui ja jäi tapahtumatta. Pääasiassa olin taas kerran tosi laiska ihminen. Jollain tapaa elämä kuitenkin meni eteenpäin ja olen hurjasti erilaisessa tilanteessa nyt kuin vuosi sitten. Toivottavasti uusi vuosi kuluu vähän nousujohteisemmin, vähemmän negatiivisia tapahtumia ja enemmän aktiivisuutta kaikin puolin olis tosi jees.


Löysin myös vahnan 2014 To do -postauksen... Joten tässä vastaukset siihen:

Elämä yleisesti:
- Laihdun - lihoin
- Liikun enemmän - liikuin varmaan vähemmän kuin 2013?
- Syön terveellisemmin - jooei
- Opettelen käyttämään meidän jäätelökonetta - se jäi exälle, joten en opetellut
- Ei päästetä asuntoa ihan kaaokseen - asunto vaihtui välissä, mutta eipä täällä paha kaaos ole
- Selvitetään koira-asia - ex sössi minun koira-asiani kaverinsa kanssa ja jäi koira saamatta sillä kertaa, kiitos vaan heille tosi paljon tästäkin
- Käydään miehen kanssa jossain reissulla - mitähän tähän nyt sanoisi... ei tullut reissattua sillälailla kuin ajattelin, mutta näin jokatapauksessa paljon Suomea miehen kanssa ajellessa

Käsityöt:
- Ompelen ainakin yhden vaatteen ja yhden trikoopipon - korjasin kolmet farkut kaverille ja aloitin yhden paidan ompelua, siihen se sitten jäikin
- Neulon sukat kärjestä aloittaen - en neulonut, yhdet kyllä ihan normaalisti varresta alkaen siskolle
- Saan neuletakkini valmiiksi - en varmaan edes koskenut koko projektiin vuonna 2014
- Vähennän langan määrää - ehkä sitä muutama 100 grammaa vähemmän saattaa olla, muttei kummempaa edistystä tässäkään
- Opettelen käyttämään saumuri-peitetikkikonettani kunnolla - opettelin aika vähäsen, en vieläkään ole mestari sen kanssa
- Teen ainakin kaksi pehmolelua - loppuvuodesta leikkasin ahkerasti kaavoja, mutten ommellut yhtään saumaa pehmoleluun
- Virkkaan amigurumin - enpä tehnyt tätäkään
- Uudet kannet erääseen keittokirjaan - tuolla se lojuu laatikossa edelleen
- Värjään lankaa - juu, värjäsin lankaa, vaikka en kilokaupalla, mutta edistyin
- Painan kuvioita kankaalle - no tätä tuli tehtyä kyllä!

 

Muut harrastukset:
- Opettelen paremmaksi valokuvaajaksi - järkkärillä otettu varmaan alle 1000 kuvaa tänä vuonna, joten... heh.
- Harjoittelen piirtämistä (anatomiaa ja väritystä pääasiassa) - olen edistynyt jonkin verran, mutta ahdistuminen haittaa harrastusta pahasti edelleen
- Auto pidetään ajokunnossa, ehkä uusi ovi, ehkä tuulilasi, uudet talvirenkaat - auto vaihtui, joten... nope. Uudenkin auton huolto on edelleen tekemättä.
- Kirjoitan blogiin sen verran, että en tunne huonoa omaatuntoa epäaktiivisuudestani - se 14 postausta on kyllä niin vähän, että aika huono omatunto on. Se on vain vähän yli 1 postaus kuussa, keskimäärin.

Minä!

Vuonna 2015 haluaisin olla vähän parempi.

Saada enemmän aikaan.

- Laihtuminen, liikkuminen - pakko saada järkeä tähän elämiseen!
- Työt - joko koulutukseen tai töihin on päästävä
- Pehmolelut - tänä vuonna ompelen niitä oikeasti
- Neulominen - langan ja keskeneräisten töiden määrää vähennettävä neulomalla
- Ompeleminen - vaate itselle, jos tällä kertaa onnistuisi ja korjaan korjattavien pinossa odottavat jutut
- Värjääminen - värjään monivärisempää lankaa + puuvillaa ja enemmän!
- Piirtäminen - opettelen yrittämään enemmän, opettelulistalla linet, anatomia ja värittäminen aina ja edelleen
- Koirat - tähän asiaan ei voi kuin toivoa parasta ja koittaa pitää pää kasassa, toivottavasti saan ainakin kaverin collien lainaan joskus. Ilman töitä ei ole paljoa toivoa, mutta mun on tehtävä kaikkeni, muuten mulla on taas käsissäni asia, joka jäi saamatta - asia, jota kadun loppuelämäni. Ensimmäinen oli hevonen, rakas hoitohevonen. Toista kertaa en halua kokea samaa.

Tavoite tiivistettynä on se, että voin vuoden kuluttua hymyillä tyytyväisenä onnistuneelle vuodelle ja itselleni. Sitä en voi nyt tehdä. Liian paljon jäi tapahtumatta, sekä itsestä riippuvia asioita että niitä, joihin en olisi voinut pahemmin vaikuttaa. Ehdottomasti pitää yrittää enemmän.

 Ei tässä auta kuin mennä tuulta päin, raivolla. Mun on saatava kiinni siitä voitonriemusta ja mentävä sen perässä. Mun on yritettävä, taisteltava ja voitettava. Mä en kestä enään olla tällainen, mä haluan olla enemmän, parempi, onnellisempi, laihempi, aktiivisempi ja mä haluan näyttää tälle maailmalle.

Mulla on lukulistalla blogi, josta mä saan voimaa. Koirablogi. Mutta pointti ei ole aihe, vaan ajatus. Ja suunta. Ja fiilis. Mun täytyy ottaa siitä mallia, sekä nyt, ihmisenä, että sitten joskus, koiranomistajana. Mun on pakko. Muuten tää jatkuu vaan näin ja joka vuosi vihaan saamattomuuttani enemmän.

Tätä postausta aloitellessa mieli oli maassa, olo toivoton, mutta nyt mulla on sellainen olo, että juoksisin vaikka maratonin, jos noi tiet ei olis noin jäässä. Joten päättäväisenä eteenpäin.

Tulossa ainakin kuvia joululahjatekeleistäni ja langoista, jotka värjäsin jo ajat sitten.

Joulu, alkoholi, työnantajat...

Hei kaikki arvon lukijani ja satunnaiset kulkijat!

Tänään minulle tuli mieleen tällainen mielenkiintoinen aihe, sopivasti tässä joulun alla...

Suomessa yritykset antavat hyvin yleisesti työntekijöilleen joululahjaksi alkoholia. Siis toki muutakin, eikä aina alkoholia, mutta alkoholi on aika yleinen osa kuitenkin. Aika moni suomalainen työssä käyvä ihminen saa tänäkin jouluna työnantajaltaan lahjaksi alkoholia, oli se sitten glögin, viinin tai minkä tahansa muodossa.

Minusta tämä alkoholilla lahjominen on kummallista, sillä tuskin yksikään työpaikka tykkää siitä, että työntekijät juovat - se kuitenkin saattaa heikentää terveyttä ja aiheuttaa "sairaspoissaoloja" kun työntekijä makaa sängyn pohjalla krapuloissaan. Eikä töihin tietenkään saa tulla alkoholin vaikutuksen alaisena. Joten miksi työnantajat kannustavat työntekijöitään juomaan vapaa-ajalla?

Lisäksi on pikkujoulut, hyvin tyypillinen hetki vetää oikein kunnon kännit, sekoilla ja sotkea parisuhde ja/tai välit työtovereihin tavalla tai toisella. Ja koska "kaikki" menevät pikkujouluihin juomaan ja juomaahan on ja paljon, niin ne, jotka eivät niin välittäisi siitä juomisesta, saattavat kokea melkoista painostusta asiaan. Ja yritykset järjestävät näitä kännitapahtumia arvokkaille työntekijöilleen.

Tästä tulee väkisinkin sellainen kuva, että joulunaikaan suomalaiset työpaikat kannustavat työntekijöitään juomaan. Ja mielummin vielä paljon. Koska onhan se perinne tai jotain.

Joulu on perhejuhla. Yhdessä olemisen juhla. Kertokaahan nyt mulle joku, että miten tähän(KIN) juhlaan saadaan Suomessa näin taitavasti yhdistettyä alkoholi ja (usein) humalahakuinen juominen?

Joulu on sellaista aikaa, että toivoisin mieluiten kaikkien pysyvän kaukana alkoholista. Tai jos osaa ottaa asiallisesti ruuan kanssa lasin viiniä tai saunan jälkeen yhden kaljan, niin siitä vaan, mutta jouluna EI olla humalassa, ei edes vähän. Kiitos.

En ymmärrä tätä kulttuuria yhtään. Vaikka onhan se ihan fakta, että suomalaiset juovat kun...
a) tapahtuu jotain iloista (juhlitaan)
b) tapahtuu jotain surullista (hukutetaan murheet)
c) ei tapahdu mitään (koska alkoholillahan se tylsyys poistetaan)
d) on joku tapahtuma/juhlapäivä kuten vappu (koska se on hyvä tekosyy vetää kännit)

Juu. Mutta miettikää edes jouluna niitä ihmisiä, jotka viettävät kanssanne joulua ja eivät välttämättä pidä juomistanne hirveän suuressa arvossa. Älkää pilatko niiden ihmisten joulua. Ja lapset sitten toki erikseen, en nyt niitä käsittele tässä, kaikkihan (toivottavasti) ymmärtävät että lasten seurassa ei ole hyvä idea juoda ainakaan sitä yhtä lasillista enempää.

En vaan ymmärrä tätä joulu = alkoholi -yhtälöä.


Itsehän en juo ollenkaan, en ole edes maistanut. En ymmärrä koko touhua. Hauskaa voi olla ilman alkoholiakin, mutta moni tuntuu alkoholin seurauksena unohtavan miten hauskaa pidetään ilman alkoholia. Muutamalle entiselle ystävälle on käynyt näin. Joo, on se kumma kun eivät enää ole ystäviä.

En sinänsä katso juomista pahalla, enkä tuomitse ihmisiä jotka juovat. En ymmärrä sitä, eikä minun tarvitsekaan. Niin kauan kun se ei tapahdu minun läsnäollessa, niin tehkää mitä haluatte, MUTTA en myöskään halua kuulla siitä jälkeenpäin.
            Enkä myöskään todellakaan halua kuskata yhtään ainoaa humalaista ihmistä, minkä rakkaat ystäväni onneksi tietävät ja olen todella kiitollinen siitä, että eivät edes tällaisia palveluksia minulta pyydä. Lisäksi olen hyvin hyvin onnellinen siitä, että minulla on vierelläni ihana mies, joka ei myöskään juo.
            Puolison juomista on vaikeampi vältellä kuin esim. kavereiden, jos ei halua häätää toista muualle juomaan ja kärsimään krapulaansa / mennä itse sen takia muualle. Ja kun minua hyvin suuresti ahdistaa nähdä tuttuja ihmisiä humalassa, niin voitte varmaan kuvitella, ettei olisi helppo pala minulle, jos puoliso joisi. Ja joo, ahdistaa minua ne tuntemattomatkin humalaistet, mikäli eivät ymmärrä pysyä järkevän välimatkan päässä minusta.

Joo, ehkä lopettelen. Ajatus katkesi.

Olkaa fiksusti jouluna ja pikkujouluissa (jos ne on vielä edessä).

Terveempi, laihempi, aktiivisempi?

Maito, possu, vehnä ja 20kg - siinä poistettavien lista.

Tulehdusjuttujen (nielurisat, korvat, selkä, suolisto) ynnämuun takia ruokavaliosta täytyy lähes poistaa vehnä, possu ja maitotuotteet. Lisäksi kiellettyjen listalla on juttuja jotka eivät niin tärkeänä osana kuulu ruokavaliooni: herneet, banaani, pavut, kahvi.
         Ja mahdollisimman vähän prosessoitua ruokaa, koska siinä omega3:n ja 6:n suhde on väärä - sen sijaan joka päivä Mölleriä pullosta. Ei kapseleina, koska niissäkin on (kuoren takia) väärä omegasuhde. Näin ovat viisaammat kertoneet. Eikä tuo sitruunamöller edes ole pahaa, joten mikäs siinä sitten.

Onneksi minulla ei kuitenkaan ole esim. keliakiaa, maitoallergiaa tai vastaavaa, joka vaatisi ko. elintarvikkeiden täydellisen välttämisen. Nyt voin kuitenkin silloin tällöin syödä "kiellettyjä" juttuja, koska siitä ei pitäisi mitään katastrofia aiheutua - join tosin eräänä päivänä juotavaa jogurttia ja hetken päästä oli maha kipeä, joten sitä ei ainakaan enää!


Lisäksi samalla voisi tehdä jotain painolle, joka on nyt puoleksi vuodeksi jumittunut 74 kiloon - siinä on lähes 20 kiloa liikaa minun pituiselleni! Hyvä vaan, että on jumittunut, koska toinen vaihtoehto olisi ollut ylöspäin. Nyt aloitin kuitenkin työn, joten päivässä on heti paljon enemmän aktiivisuutta ja - se tärkein huomaamani asia - paljon vähemmän aikaa kuunnella mielitekojaan.
           Jotenkin paljon helpompaa miettiä "mitä söisin huomenna ja ylihuomenna evääksi töissä" kuin "mitä söisin parin tunnin päästä". Helpompi valita niitä terveellisempiä vaihtoehtoja, kun ei tarvitse miettiä mitä tekisi mieli syödä juuri nyt. Ja tuohan se kahdeksasta neljään -työ myös rytmiä syömiseen ja kaikkeen muuhunkin.

Vain vapaa-ajan vähyys stressaa - tekemättömiä hommia olisi kotona niin paljon ja aikaa ei kodinhoidon ja ruoan laittamisen jälkeen enää jää tai sitten siinä vaiheessa on jo voimat liian lopussa. Joulu ja parin tilaustyön deadlinet lähenee kovaa vauhtia!
          Ja entä sitten liikunta? Olisiko sitäkin tarkoitus joskus ehtiä harrastamaan enemmän kuin esim. muutamat vatsalihakset ja kyykyt ennen suihkua? Tosin hetken aikaa menee kropalla tottua ihan tuohon työhönkin, se kun on semifyysistä hommaa, varastolla kun laatikoita nostelee ynnämuuta.
          Ja kaverit ja mies? Niillekin aikaa joskus? No, mies kyllä nukkuu kaiken mun kotonaoloajan ja lähtee töihin kun mä menen nukkumaan, joten se siitäkin sitten. Näen sitä vaan noin vuorokauden ajan viikonloppuna... Kauankohan tätä jaksaa?

Mutta hei, ostin jopa vaa'an! Ja salaattilingon. Eilen söin töissä broilerpyöryköitä (valmiita, ei itsetehtyjä!) ja kasviksia, tänään kanasalaattia. Ja hyvää oli, tietenkin. Mutta kyllä täytyy myöntää, että joskus harmittaa katsoa vierestä kun mies juo kaakaota, se kun ei maistu miltään, jos sitä ei tee maitoon. Mutta sitten otan itse glögiä, nyt kun joulu lähenee. Muun ajan vuodesta juon sitten varmaan pelkkää vettä.

Noo, kyllä tää tästä. Toivotaan, että paino alkaa työn ja pienten ruokavaliomuutosten seurauksena laskemaan. Vauhti ei varmaan ole erityisen hurja, mutta jos nyt edes vähän... Jos ei, niin sitten täytyy varmaan alkaa laskemaan kaloreita. Ei huvittaisi kyllä, koska ensimmäinen viikko menee siihen, että syön liian vähän kun mietin sitä kokoajan ja sitten kolmannella viikolla jo unohdan koko asian ja syön taas liikaa. Tai vaihtoehtoisesti se menee siihen, että syön noin puolet kaloritarpeestani illalla, koska säästelin kaloreissa päivällä. Ei näin.

Tämä kuva pysäytti minut kerran facebookissa (on julkinen, joten uskallan nyt täälläkin jakaa)

Tässä tyyppi on siis poistanut ruokavaliostaan gluteenin, maitotuotteet ja sokerin. Ihan huomattava ero kieltämättä! Ja jos suurennatte kuvaa, näette myös tuon alareunan tekstin keskustelusta lääkärin kanssa. Joten, ei ne lääkäritkään aina tiedä ja kyllä mä kanssa suosittelisin moneen juttuun mielummin luonnollisempaa lähestymistapaa kuin lääkkeitä.

            Itsekin lääkkeitä kyllä syön, yhtä jopa jatkuvasti ja antibioottikuurin johonkin tulehdukseen varmaan keskimäärin kahdesti vuodessa. Tosin siitä pyrin nyt eroon, ja aina olen maitohappobakteerini syönyt antibioottien kanssa. Tosin niissähän täytyy muistaa muutaman tunnin väli, koska samaan aikaan syötynä kumoavat toistensa vaikutuksia!

Itselläni ei ihon kanssa suurempia ongelmia ole, mutta voin uskoa kyllä, että nämä muutokset vaikuttavat muuhunkin hyvinvointiin aika paljon.

Olen myös ottanut itsestäni "before" -kuvia,

saa nähdä jos joskus kehtaisin niitä täälläkin näyttää,

ehkä sitten kun on edistyksen jälkeistä kuvaa laittaa siihen viereen.

Tuulta päin, ei tässä muu auta.

DIY - Sukkaplokit

Tee-se-itse Sukkaplokit

Tarvikkeet:

• 2kpl taipuvia leikkuulautoja (esim. Ikea Drälla)
• Kuulakärkikynä tai permanenttitussi
• Vahvat sakset

Lisäksi tarvitset mallin jonka mukaan piirrät plokit leikkuulautoihin, itse piirsin kaavapaperille läpi tietokoneen ruudusta (omalla vastuulla! omassani lasipinta, joten se ei ota nokkiinsa tällaisista jutuista). Yhtä hyvin voit lainata joltain toimivat sukkaplokit piirtoavuksi tai etsiä netistä ohjeita plokkien piirtämiseksi.

Halutessasi reijät ripustamista varten, tarvitset reikäpihdit tai porakoneen + poranterän.

Piirrä plokkien ääriviivat permanenttitussilla tai kuulakärkikynällä.

Kannattaa valita paikka harkiten, mikäli aiot käyttää hukkapalat esim. tumppuplokkeihin tai vaikka vauvakokoisiin sukkaplokkeihin. Joidenkin mallien mukaiset plokit saattavat mahtua myös yhdelle leikkuulaudalle, joten testaa ennen kuin tuhoat kaksi leikkuulautaa yhden sijaan.

Leikkaa viivojen mukaan.

Materiaali on toki vahvaa, mutta kyllä se ainakin minun fiskarseilla leikkaantui ihan hyvin. Millään rimpuloilla pikku paperisaksilla ei kannata lähteä kokeilemaan. Varo ettet leikkaa reunoihin väkäsiä.

Tarkista reunat ja veistä tarvittaessa esim. saksien terällä tai mattopuukolla teräviä kohtia ja mahdollisia väkäsiä pois, jotta langat eivät jää reunoihin kiinni.

Myös kuumentamalla (esim. sytkällä) saattaa saada reunoista vähemmän terävät, mutta kokeile ensin hukkapalaan ja suorita hyvin tuuletetussa paikassa ja kaukana palovaroittimesta!

Tee plokkien yläreunaan reijät, mikäli haluat.

Pihtien isoin mahdollinen terä teki suhteellisen hyvän reijän, isompikin olisi voinut olla.

Kokeile sen kokoisiin sukkiin, mitä plokeilla on tarkoitus plokata.

Omani ovat sopivat n. 38-40 kokoisille sukille.

Liota sukkia vedessä kunnes ne ovat täysin kastuneet.

Kuvassa sukat EIVÄT ole vielä täysin kastuneet, huomaa läikikkyydestä.

Vedä sukat plokkeihin ja anna kuivua.

Tässä plokkauksessa siskolle Hovineito -sukat, joista kerroin edellisessä postauksessa.

Ihastele lopputulosta.

Kuvassa 1,5 vuotta sitten itselleni neulomani palmikkosukat plokkauksen jälkeen. Lankana Natura Lauri sukkalanka ja malli Saga-palmikkosukat (novitan sukkalehti). Lankaa kului 83g ja ovat n. kokoa 37, koska käsialani oli tuolloin vähän turhan tiukkaa.

Sukat ovat plokkauksen jälkeen huolitellun näköiset, tasaiset ja siistit. Jos eivät, jotain on mennyt pieleen. Juuri puikoilta pudonneina sukat ovat vähän kumman muotoiset, kuvio vetää niitä suuntaan tai toiseen ja mahdollinen pitsikuvio ei pääse oikeuksiinsa.

Plokatut sukat ovat litteät ja kuvio tulee kauniimmin esiin. Kuin kaupasta ostetut!

Rahaa paloi 4e ja vielä on tosiaan jäljellä vihreiden kanssa tulleet punaiset leikkuulaudat. Jos en tee niistä lisää plokkeja, niin päätyvät varmaan ihan leikkuulautakäyttöön.

Eli todelliset materiaalikustannukset 2e.

Seuraavana haasteena onkin sitten kasvattaa näistä kaveruksista vihreyttä kotiin.

Saa nähdä montako uutta mangoa ja avokadoa joudun ostamaan ennen kuin onnistun...

Hovineito -sukat

Onko nää nyt sitten neljännet sukat mun puikoilta ikinä..? Taitaa olla!

Kuten edellisessä postauksessa lupailin, tässä postaus sukista, jotka neuloin rakkaalle siskolleni lahjaksi. Haasteena oli löytää sopivan värinen lanka omista varastoista ja siihen sopiva ohje. Se onnistui.

Malli on tosiaan Ullasta ilmaiseksi löytyvä Hovineito ja lankana Gjestal Maija (värinro 280). Kyseinen ohje on aivan ihastuttava ja siitä on versio sekä 7veljeksen että Nallen paksuisille langoille!

Tein pari huomiota, vinkkinä kaikille neulojille ;)

-  Jos neulot magic looppina ja etu- ja takapuolella on eri määrä silmukoita (kuten tässä ohjeessa on), tarkista että ne ovat oikein päin puikoilla kun aloitat kuvion, muuten voi mennä kuvio väärin. Saatat joutua purkamaan TAI tekemään muita hienoja ninjakorjauksia.

-  Lue ohjetta vähän pidemmälle kuin vain seuraava lause. Tai lue edes huolella. Muuten saatat päätyä noudattamaan väärälle koolle/langan paksuudelle olevaa ohjetta, kun oma ohjeesi olisi siellä vain hitusen alempana. Ja taas tulee purkua.

-  Jos kärkikavennuksia aloittaessa ohjeen kerrosmäärä tuntuu hurjalta niin älä vähennä niitä, tulee liian pienet. Noudata ohjetta - jos sitten tulee huonon kokoiset, voit edes syyttää itsesi sijaan ohjetta, kun purat kärkiä uutta yritystä varten. Pätee varmasti muihinkin ohjeisiin, joissa jokin kerros-/silmukkamäärä tuntuu liian isolta/pieneltä, vaikka lanka ja koko ja tiheys ja kaikki muukin on kohdallaan.

- Aloita ajoissa ja neulo reippaasti - neule ei edisty, jos se vain lojuu pöydän reunalla. Viimehetken paniikki ja kiire ei ole edes paha verrattuna siihen, että kaikesta paniikissa neulomisesta huolimatta et saa työtä ajoissa valmiiksi.

Näistä huomioista voittekin päätellä miten sukkien neulominen sujui. Tulivat silti valmiiksi, onneksi.

Sain sitten näiden sukkien innoittamana tehtyä vihdoin omat sukkaplokitkin, mutta niistä on tulossa oma postauksensa, joten en nyt tarinoi niistä sen enempää.

Kolmen värikattilan tuotokset

Näistä värjäilyistä huomaa erot lankojen villaprosenteissa todenteolla. Ylläreitä nousi kattiloista.

Väriliemi ennen lankoja

Langat värjäytymässä

Näin paljon jäi väriä jäljelle kun nostin langat pois eli ei yhtään

Siinä lyhyesti vielä kuvat värjäysprosessista. Väriä ei tosiaan yleensä jää kattilaan ollenkaan, vaikka lankojen vielä kattilassa ollessa saattaa vesi näyttää haaleasti lankojen väriseltä. Se lienee kuitenkin vain lankojen värin aiheuttamaa "heijastusta".

Ja sitten kuvia niistä langoista! Varoitus, niitä on paljon.

Laitan "ryhmäkuvat" isompana ja muut pienempänä, klikkaamalla saatte ne isommaksi.

Eli ensimmäisenä vuorossa oli violettia - 2x 100g Viking Vilmaa ja 2x 50g Novita Pikkusiskoa. Molemmat 75% villaa, 25% nylonia. Onnistuivat kivasti, olen tyytyväinen! Erittäin tyytyväinen.

Toisena kokeilin sekoittaa jotain, punertavaa oranssia kai? No, lopputulos oli aika kaukana siitä.

Mukana oli:
150g Laurin sukkalankaa (75% villa, 25% nylon)
2 x 100g Kotikulta Sukkalankaa (40% villa, 35% akryyli, 25% nylon)
100g Madame Tricote Merino Goldia (60% merinovilla, 40% akryyli)

Yllättäen vähiten väriä tarttui merinoon ja myös tasaisimmin, eniten väriä toki hotkaisi itselleen tuo Laurin sukkalanka. Superwash-lankoja ovat kaikki, joten sekään ei selitä, miksi merino otti vähiten väriä. Mutta ei se mitään, jänniä ovat kaikki.

 Viimeisenä muttei vähäisimpänä kattilallinen jälleen jotain, josta piti tulla "ketunväristä" tai jotain, kuten edellisistäkin. No ei tullut, mutta kivoja nämäkin. Jatkan siis väriharjoituksia, ehkä jollain muulla tavoitteella seuraavaksi!

Tässä siis 2 x 100g Kotikulta sukkalankaa ja 2 x 50g Novita Pikkusiskoa. Villaprosentit löytyykin jo tuolta ylempää molempiin ja kuvista kyllä huomaa kummassa on se 75 ja kummassa 40.

Vielä pari ryhmäkuvaa värjäämistäni Novita Pikkusiskoista kun olivat niin nättejä...

Noniin, jos nyt olis tarpeeks lankakuvia vähäksi aikaa.

Seuraavaksi varmaan kuvia siskolle neulomistani sukista!