Viikko 2

Mua häiritsee, kun nyt on viikko 3 ja mä meen viikossa 2 tässä projektissa.

Olis pitänyt alottaa viikko aiemmin, että olisi ollut oikea viikkonumero...

- VIIKKO 2 -

Klikkailkaa kuvia isommaksi - laitoin ne vähän pienempänä, kun niitä oli paljon.

Kiloklubi sanoo, että mun tavoitepaino on saavutettavissa 44 viikossa. Se tekee alle 500g per viikko. Ja jos pysyn tuossa aikataulussa ja vauhdissa, niin mun pitäisi olla tavoitepainossani marraskuun alkupuolella. Ekalla viikollahan lähti reilu kilo...

Maailma ei toki kaadu siihen, vaikka tuo "aikataulu" ei toteutuisikaan, mutta onhan se kiva tietää, että silloin voisi olla realistisesti mahdollista saavuttaa tavoite. Aika saattaa toki muuttua Kiloklubin mittarissakin, jos laihdun arvioitua nopeammin tai hitaammin.

Maanantai 12.1.15

Päivä meni syömisten osalta ihan ok. Sain syötyä jopa NELJÄ kertaa, vaikka suunnittelemani ruokailurytmi menikin vähän mönkään, kun lähdin kaupoille. Siinä tuli kuitenkin samalla liikuntaa kävelyn muodossa ja huhhuh, mikä homma oli ostosten kanssa kiivetä neljänteen kerrokseen. Joo, meillä ei ole hissiä, joten tulee väkisinkin tätä porraskuntoilua harrastettua.

Syömisten laatu myös ihan ok, hitusen liian vähän kasviksia ja viljatuotteiden pitäisi olla runsaskuituisempia. Ja määrä erittäin ok kalorien puolesta.

Ostin myös pari kirjaa - juoksijan harjoitteluoppaan ja kuntosaliharjoittelun ABC:n. Jospa niistä jotain saisi irti. Minulla oli myös ennestään Naisen treenikirja. Pitäisi lukaista ne kaikki kolme läpi joskus tässä. Tavoitteena olisi kehittää sellainen hyvä kunto, että jaksaisi juosta ja vähän nostaakin asioita. En siis tähtää sen enempää maratoniin kuin maksimivoimaankaan, enkä myöskään fitness-kisoihin. Tietysti joskus tulevaisuudessa koiran kanssa tarvitaan sitä kuntoa, sekä arjessa että harrastuksissa.

Kaupoilta tarttui mukaan myös pari halpaa fleece-vilttiä pehmolelukokeiluja varten. Toivottavasti pääsen pian postailemaan siitäkin aiheesta. Ompelua vaikeuttaa se, että ompelukoneet majailee makkarissa ja mies nukkuu siellä päivät.

Tiistai 13.1.15

Syömisten määrä ok, laatu ei. Mies toi töistä donitseja, söin pari, mahaan sattuu vieläkin vaikka siitä on jo monta tuntia. Onnistuin kuitenkin syömään jopa 4 kertaa, mikä on huomattavasti parempi kuin aiempi 2-3 kertaa päivässä. Viisi ateriaa tulisi töissä käydessä helposti syötyä, mutta kotona ollessa se on haastavampaa.

Kävin 40min lenkillä ja puoli tuntia kävin sen jälkeen ihmettelemässä taloyhtiön kuntosalia, mutta enhän mä siellä oikein mitään saanut tehtyä - en käsittänyt sen vatsa-/selkpäenkin jujua ja "monitoimilaite" oli tottakai liian huonosti säädettävissä, että olisin pystynyt tekemään sillä kaikkia liikkeitä, kun olen niin lyhyt. Käsipainoilla sitten jotain räpelsin kuitenkin. Tarve olisi kuitenkin keskivartalon harjoittamiselle.

         Onneksi yksi näistä asioista enemmän tietävä kaveri tulee viikon päästä käymään ja lupasi opastaa. Huomaan kyllä, että kovin monipuolisesti en oppinut kuntosalijuttuja sen parin vuoden aikana kun kävin salilla. Ja siellä oli tottakai ihan erilaiset, uudemmat ja hienommat laitteet ja jokaiseen liimattu ohjetarra...

Kuntosali

Lenkillä sykemittari kaverina ja syke pyöri reippaasti kävellessä 150:n molemmin puolin ja ilmoitti, että olen "fit" -alueella. Alemman sykkeen kanssa se sanoisi "fat" eli rasvanpoltto, mutta eihän mun syke pysy niin alhaalla jos yhtään liikun. Huono kunto tai jotain. Yhtä kaikki, liikunnasta on varmasti paljon hyötyä, oli sykealue sitten mikä tahansa.

Unirytmiä olen saanut ihan kivasti korjattua, mutta varsinkin tänään oli aika raskasta sen puolesta, kun on niin eri rytmi kuin miehellä, joka on yöt töissä. Mä menen nukkumaan kun mies lähtee töihin ja mies nukkuu kun mä olen hereillä, samaan aikaan ollaan hereillä vain illasta muutama tunti. Samasta syystä mä en voi ommella oikein milloinkaan, kun ompelupöytä asustaa makkarissa, mutta pahintahan tässä on toki se, että tuntuu, ettei toista näe kuin vilaukselta.

Keskiviikko 14.1.15

Herätys klo 8:00 ja reilua tuntia myöhemmin lääkäriin, 6,5 tuntia ehdin nukkua. Aamiaiseksi nopsaan yksi mustikkakeitto (2dl, 108kcal), olis senkin voinut eilen suunnitella vähän paremmin... Aamiaisella kuitenkin pitäisi syödä yli 300 kcal.

Lounaaksi VIHDOINKIN sitä ah niin namia lohta, suosikkiani. Ja nuudelia, kurkkua ja tomaattia. Ja vain 400kcal... Hups. No, tänään on neulemiitti joten siellä on sitten varaa syödä jotain.

Tää on ollut mulle oikeasti järkytys, että pitää syödä näin paljon. Vaikka onhan tätä ruokapäiväkirjan pitoa Kiloklubissa tullut huonommalla menestyksellä kokeiltua aiemminkin, monta kertaa, silloin oli jatkuva ongelma että söin joko liian vähän tai liian paljon. Liian suuri kalorimäärä johtui aina epäterveellisestä ruoasta.

Tänään oli myös neulemiitti, jossa söin "välipalana" kolmioleivän ja kakkupalan. Illalla päivälliseksi toisen kerran lohta ja iltapalaksi vielä pari pikkudonitsia (edelleen niitä joita mies toi töistä...) Mutta jäin jokatapauksessa miinukselle kaloreissa vielä, joten hyvähyvä.

Torstai 15.1.15
Taas vähän niukka aamiainen, siitä sitten lankakaupassa käymään. Sain eilisessä miitissä neulojakaverilta keränlopun (28g) Fluormania-sukkalankaa ja tarvitsin sen kaveriksi mustaa Hjertesock nelosta, jotta voin tehdä raitasukat! Mukaan tarttui kyllä sen lisäksi myös 100g oranssia Hot Socks Neon -sukkalankaa, hups.

Sitten siskolle leikkimään graafista suunnittelijaa. Illalla teimme banaanilättyjä, jotka syötiin mustikoiden kera, nams. Hirveästi en saisi banaaneja syödä, mutta yhteen kertaan ei maailma kaadu, eikä toivottavasti terveyskään. Kotona tein sitten vielä munakasta ja paistoin pari makkaraviipaletta siihen kaveriksi ja mussutin TAAAAAAS niitä pirun donitseja. Silti jäin liikaa miinukselle. Lounas jäi käytännössä välistä. No, tasoittaa tilannetta, koska eilen söin enemmän.

Banskulättyjä ja mustikoita, nam! Juomana tietenkin vettä.

Sisko lähetti vielä illalla minulle muutaman herkullisen reseptin, joita täytyy ehdottomasti päästä tässä testailemaan ja soveltamaan. Yksi houkutteleva oli ainakin marjapiirakan tapainen juttu, johon tuli kananmunaa ja kaurahiutaleita ja jotain. Ja niitä marjojakin. Onneksi niitä löytyy pakkasesta.

Perjantai 16.1.15
Joku saisi oikeasti lukita nuo loput donitsit mun ulottumattomiin. Aamupalaksi pari sellaista ja mustikkakeittoa. Ei hyvä. Ja taidokkaasti korjaamani unirytmi on hukattu jälleen, ei hyvä sekään. Kello on puoli kuusi ja olen syönyt vasta hetki sitten aamiaisen. Ottaa vähän päähän. Menee puolet päivästä turhaan möllöttämiseen, kun unirytmi on tällainen.

Lounas: broilerpyöryköitä, sipulirenkaita,
kasviksia ja pari hapankorppua

Raivostutti sen verran, että lähdin lenkille. Ensin fiilis oli sellainen, että teki mieli juosta kiukku pois, mutta vähän matkaa käveltyäni totesin, ettei kannata kuitenkaan rikkoa jalkoja, kun ne ei todellakaan vielä kestä juoksemista. Hidas totuttelu on fiksumpaa kuin se, että hajotan jalat ja olen sen takia viikon tai pari liikuntakiellossa.

Jotain fiiliksestä(kin) kertoo se, että tiistain lenkillä keskisyke oli 148 ja tänään 161. Lenkki kesti 50min ja oli pituudeltaan 4,19km - keskinopeus 5km/h, mun pituiselle ihan hyvä vauhti loskassa tarpoessa. Ja fiilis kyllä muuttui, muttei varsinaisesti parempaan suuntaan. Sattui nähdä ne kaikki sadat tassunjäljet tienreunassa ja kulkea itse yksin kengät märkänä pimeässä. Kotona tein vielä pikku kotitreenin ennen suihkuun suuntaamista, mukaan lukien ne 25 kyykkyä, joita kaduin seuraavat kaksi päivää. Kyllä, tuli etureidet "vähän" kipeäksi.

Sukat lenkin jälkeen. Tarvin paremmat kengät...

Lauantai 17.1.15
Kaveri kävi kylässä, joten unohdin sitten kirjoitella. Tein jauhelihapihvejä uunissa, reseptiin tein pieniä muutoksia. Korvasin korppujauhot kauraleseellä ja laitoin yhden kakanmunan sijaan kaksi. Huomattavasti paremmin koossa pysyviä (riippuuko reseptin vai kypsennystavan muutoksesta?), eikä maistuneet kaurapuurolta. Tein neliskanttisia, että mahtuivat pellille.

Jauhelihapihvejä, kasviksia, sipulirenkaita ja leipää.

Sunnuntai 18.1.15
Ja taas unohdin kirjoittaa. Unohdin toki myös punnita itseni, samoin maanantaina JA tiistaina. Hups. Ehkä punnitsen itseni sitten vasta seuraavana sunnuntaina tai sitten myös tässä välissä, saa nähdä.

Söin sunnuntaina liian vähän, mutta paikkasin sen tehokkaasti maanantaina syömällä saman verran kuin kulutin.

Ja postauskin on kivasti muutaman päivän myöhässä... Mutta ei anneta sen häiritä.