Pelien maailma

Mä en ole mikään suuri ja mahtava pelaaja. Meillä ei lapsena ollut minkään sortin pelihärveleitä ja hyvin pitkään pelattiin vain tietokoneella (ja vain simssiä, ensin ykköstä, sitten kakkosta ja nyt kolmosta). Joitakin vuosia sitten me saatiin wii, mutta sillä pelaaminen on ihan eri asia kuin esim. playstationilla. Kokemusta oli kyllä pleikastakin, mutta tosi vähäsen, koska parilla kaverilla oli pleikka.

Simssiä on tullut pelailtua jo pitkään ja se on kyllä niin just
sopiva peli tälläselle "mistä tää hahmo ampuu?" -pelaajalle.

Kasvoin siis pääasiassa ilman pelejä, mistä syystä olen edelleen armottoman huono reagoimaan peleissä mihinkään. Olen reilun vuoden asunut PS3:lla varustetussa talossa, mutten vieläkään muista ohjaimen käteen ottaessani mistä hahmot yleensä esimerkiksi hyppäävät. Miehelle se on ihan ilmiselvä asia ja kyllä mä kai olen sen mielestä välillä vähän kummallinen, kun en osaa edes hypätä...

FB:n Monster Galaxy

Tietokoneellekkin on nykyään hirveästi kaikkia pelejä. Mä en ole mikään suuri räiskinnän ja tappamisen ystävä, joten suurin osa peleistä ei kiinnosta. Kaikista vähiten innostaa urheilupelit. Koneella mä olen ihan yhtä huono pelaaja kuin pleikallakin, ainakin jos nopeaa reagointia vaaditaan. Kyllä, mä en koskaan automaattisesti tiedä, mistä pelihahmo hyppää, liikkuu, ampuu tai tekee jotain muuta tärkeää. En ikinä. Miehellä sekin asia tulee jostain selkäytimestä.

Roolipelihahmoni arabitamma Eudora eli Elli.

Ns. kunnon pelien sijaan olen pelannut aika paljon kaikkea muuta, mm. FB:n pelejä (monster galaxy jne) ja ns foorumiroolipelejä, joissa peli etenee kirjoittamalla. Niillä ei paljoa reagointikykyä kehitetä, mutta hauskaahan se pelaaminen kuitenkin on ja se on tärkeintä.

Nyt mulle on postissa tulossa Sims 3 Supernatural ja saan kaverilta lainaan perusosan ja lemmikit asennusta varten. Odotan innolla, että pääsen pitkästä aikaa pelaamaan! Ja mikä parasta, sims 3 on myös macille, eli mun ei tarvitse käyttää miehen konetta pelaamiseen.

Simssin lisäksi pelikokoelmaan kuuluu tätä nykyä myös wowi eli World of Warcraft. Ja senttiäkään en siitä maksa, vaan pelailen privaservulla. Siinä olen ihan oikeasti tosi aloittelija ja jatkuvasti saan olla kysymässä mieheltä, että mitä tässä nyt pitääkään tehdä. Kivaa se silti on. Tosin jonotusruutu serverille päästäkseen on tullut jo parissa päivässä enemmän kuin tutuksi. Tällä hetkellä olen jonossa ja mua edellä on vielä 35 tyyppiä. Se on kuitenkin aika vähän, sillä jonoon liittyessäni edelläni oli yli 800 henkilöä.

Tää näkymä on tullut jo tutuksi... vähän liiankin.

Nyt ei muuta kun pelailemaan, sillä taidan päästä sisälle ihan hetken kuluttua! :)

Edit tahtoi vielä kertoa, että vaikka olen työtön ja monet päivät kotosalla, en silti pelaa paljoa. Pelaan silloin tällöin, kuten suurin osa muistakin ihmisistä. Joskus tulee kausia, jolloin pelaan enemmän, sitten on taas kausia, jolloin en pelaa ollenkaan (takana juuri yli vuosi sellaista aikaa). Mulla on paljon muutakin elämää ja tekemistä kuin pelit. Tämä yksi postaus tosin keskittyi nyt vain ja ainoastaan niihin peleihin. En siis ole mikään pelihullu, jolla ei ole elämässään muuta kuin pelit. Toivottavasti se nyt tuli kaikille selväksi.