Punaista ja violettia

Ne edellisen postauksen punaiset onnistui kivasti. Tuli aika epätasainen väri, mutta sehän on juuri kiva asia - kauppojen langat kun on niin tasavärisiä, että jotain erilaista kyllä kaipaa. Yllättävän vaikeaa kyllä saada langat näyttämään koneen ruudulla samalta kuin oikeasti...

Punaiset yhdessä

150g 7veikkaa

2x 50g Pikkusiskoa

Lisäksi liedellä on taas kattila ja 300g lankaa - 2x 100g Viking Vilmaa ja 2x 50g Novita Pikkusiskoa. Jotain violettia tulossa. Värien sekoittaminen on jännittävää, mutta vielä jännittävämpää on nähdä lanka valmiina ja kuivana! Otin vähän kuvia eri vaiheista:

Kuivat langat ämpärissä

Sitten vettä päälle!

Sininen väri leviämässä veteen

Langat kattilassa, väri on jo imeytynyt kivasti,
alussa langat olivat vaaleita ja vesi tummaa.

Tässä kohtaa täytyy todeta, että on se onni, että olen tähän asti värjännyt vain superwash-käsiteltyjä lankoja, sillä ne eivät huovu sekunnissa, jos (ja kun!) alkavat kiehua. En näköjään osaa lämpömittarin avullakaan pitää optimaalista lämpötilaa eli lähellä sataa, mutta niin että ei kiehu. Odottamassa on muutama ei-superwash-lankakin, niiden värjäystä odotan kauhulla... Joko en uskalla nostaa lämpötilaa tarpeeksi jotta väri kiinnittyisi tai sitten huopuvat yhdeksi kököksi.

Huolestuttavaa on myös se, millaista vauhtia värjättävien laatikkoni on tyhjenemässä! Onneksi värjättäviä lankoja on muuallakin kuin tuossa yhdessä 80 litraisessa muovilaatikossa...

Seuraavina haasteina tosiaan se puuvillan värjäys JA uunissa värjäys (monivärisempää lankaa). Uunivärjäystä varten tarvitsen kyllä vielä astian. Nyt menen kuitenkin vahtimaan lankasoppaa ja ehkä vyyhditän vähän 50-50 merino-akryylia, jotta pääsen kokeilemaan, miten se kestää värjäyksen / miten se ottaa väriä itseensä.

Neulonutkin olen, mutta siitä lisää myöhemmin!

Edit: Nyt violetit jäähtyvät ja liedelle hyppää 450g läjä sekalaisia (100g merino-akryylia aka. Merino goldia, 150g Laurin sukkalankaa ja 200g Kotikulta Sukkalankaa). Tää homma vie pahasti mukanaan!

Väriä tuli sekoiteltua kolmesta eri purkista ja liemi näytti coka colalta ennen lankojen lisäämistä. Tällä hetkellä langat näyttävät jonkinlaiselta sinapin väriltä, ei kuitenkaan varsinaisesti sinapinkeltaiselta.

Värjäilyjä

Käykääpä tykkäilemässä blogin facebook-sivusta, niin pysytte ajantasalla ;)

Sinisten ryhmäkuva

Siniset värjäilyt näyttävät oikein hyviltä vyyhdeillä. Miltä mahtavat sitten neulottuna näyttää taikka kerällä. Vielä en tiedä mitä näistä tekisin. Tosiaan kaksi 100g Nallea ja yksi 150g 7veikkaa. 7veikassa on niin pitkä matka yhtä väriä, että siitä voisi jopa tulla raitoja sukkia tai lapasia neuloessa.

Nallea, 2x 100g

7 veljestä, 150g

Lisäksi olen ahkerasti vyyhdittänyt lankaa, mm. 500g puuvillaa ja 500g DK-vahvuista merino-cashmiria! Eli pääsen joskus näitäkin jänniä värjäämään. Lisäksi vyyhdille on päätynyt mm. isoveljeä (200g), Viking Vilmaa (200g), 7veikkaa (150g) ja Laurin Villalankaa (150g). Lisäksi mulla on iiiiso muovilaatikko täynnä värjättäviä, osa vyyhdillä, osa vielä kerällä. Ihan heti ei lopu kesken!

Puoli kiloa puuvillaa (50g per vyyhti)

Ja värjäyskattilaan meni juuri 150g 7veikkaa ja 100g Pikkusiskoa. Jotain semivaaleaa pinkkipunainen-juttua tulossa, veikkaisin. Tällä kokemusmäärällä ei voi vielä tietää. Ainakin luulin laittavani aika vähänlaisesti väriä.

Väreinä käytän Jacquardin happovärejä (eläinkuiduille). Puuvillalle ja muille kasvikuiduille mulla on hankittuna joitain sävyjä Emon reaktiivivärejä, mutta niitä en ole vielä ehtinyt tosiaan kokeilemaan.

Punaiset kattilassa

En tiedä miten olen nyt yhtäkkiä innostunut hirveästi värjäämään, kun edelliset (ennen noita sinisiä) värjäsin tammikuun lopulla! Toivottavasti näistä myös syntyy jotain valmista joskus. Jos ei muuta, niin ainakin värjäystä odottavien laatikko tyhjenee.

Täytyisi myös saada keskeneräisiä neulomuksia valmiiksi, mutta ei ehdi, kun joululahjat ja kaikki pitäisi tehdä! Huhhuh, työtkin alkaa huomenna - ensimmäinen oikea työpaikkani! Osa-aikainen, mutta on sekin jo jotain. Täytyy pysyä reippaana, että ehtii myös neuloa ja värjätä ja ommella ja...

Paluu blogimaailmaan

Ohohups, muutaman kuukauden tauko tuli pidettyä.

Siinä välissä elämä on ehtinyt muuttua aika rankasti - mutta käsityöt on ja pysyy.

Kettu-kanavatyö, vielä on paljon tehtävää tässäkin

Värjäsin lankaa eilen pitkästä aikaa, ovat vielä kuivumassa. 150g seiskaveikkaa ja 200g nallea. Veikasta tuli sinivalkoinen ja nalleihin tuli kahta eri sinisen sävyä. Niistä ehkä parempia kuvia myöhemmin, kunhan ovat tosiaan kuivuneet.
          Seuraavana haasteena on puuvillalangan värjäys - siihen on sekä langat että värit jo olemassa, joten nyt ei muuta kuin lankoja vyyhdittämään... Odotan innolla! Myös vaatteiden/kankaan värjäystä samaisilla väreillä voisi kokeilla, vaikka jotain liukuvärityyppistä tai vaikka solmuvärjäystä - sitä tuttua inhokkiani käsityökouluajoilta.

Eiliset värjäykset kuivumassa.

Tällä hetkellä työn alla raitasukat äidille, lankana Hjertegarn Sock 4. Vähän olen myös kettuaiheista kanavatyötä pistellyt ja kammotuslankaista (Novita Neon) kolmiohuivia neulonut. Ommellakin pitäisi sitä sun tätä, vähintään korjata muutama vaate. Karvakangasta olen sentään vähän ommellut, mutta niille jutuille pitäisi tehdä kyllä ihan oma blogi, on sen verran eri kategoriaa kuin tämä muu blogi.

Tekokarvaa

Eva-muoviromu rouskuttaa iloisesti karvakangasta.

Nyt on meneillään sellainen "tuhoa mahdollisimman paljon käsityömateriaaleja" -kausi. En ole ostanut uusia kankaita tai lankoja miesmuistiin, eikä edes tunnu tarvetta ostaa mitään. Ei sillä, että olisi rahaakaan pahemmin, kun työttömänä vielä toistaiseksi olen. Toisaalta en ole kuitenkaan saanut paljoakaan tehtyä, ainakaan valmiiksi asti, joten se siitä materiaalien tuhoamisesta.
         Joululahjojakin pitäisi aloitella tai edes suunnitella. Viime vuonna olin tähän aikaan neulonut jo kolmanneksen joululahjoista ja nyt mulla ei ole vielä edes suunnitelmaa.

Sukat äidille  ♥

Muutenkin elämä rullaa pääperiaatteiltaan samaa rataa, vaikka koti ja mies välissä vaihtuivatkin. Pösö kulkee, olen yhtä pullukka kuin ennenkin ja koiraa ei ole vieläkään. Niin ja se rakas Civiccini lähti uudelle omistajalle. Onneksi jäi sentään kauniita kuvia... Sen sijaan siihen työttömyyteen on mahdollisesti tulossa muutosta tässä, katsoo nyt minkälaista.

Ompelupöytä on vielä vähän kaaoksessa... Hups.

Tämä systeemi toimii. Ja Dymolla on hauska kirjoittaa!
Vihdoinkin (melkein)kaikelle on oma paikkansa.

Toivottavasti palailen pikapuoliin uusien värjättyjen lankojen ja valmiiksi tulleiden käsitöiden kera.

Mitä muuten pidätte blogin tämän hetkisestä ulkoasusta? Kommentoikaa!

Hyvää alkusyksyä kaikille :)

Arvontavinkki

Lanka-arvonta Ilosofiaa -blogissa! Osallistumisaikaa on 4.7. asti eli enää muutama päivä!

Muutakin kuuluu...

Juhannus vietettiin kaveriporukalla mökillä, keskellä ei mitään. Oli kivaa! Saa nähdä eksyiskö sieltä yhtään kuvia tänne - ehkä, jos siellä on jotain ei-naamakuvia. 245 kuvaa 4 päivältä on hämmentävän vähän mulle.

Ja juuri ennen juhannusta hankin toisen auton, Peugeotin. Malliltaan 306 farkku, vuodelta 2001. Sillä on ajettu reilusti alle puolet siitä mitä rakkaalla pikku Civicilläni, josta nyt joudun raskain sydämin luopumaan. Yllättävän hyvin olen pösöllä jo tottunut ajamaan, ihan kiva auto se on. Varmaan siitä joskus tulossa kuveja tännekin, kunhan saan sen pestyä nätiksi :)

Olen myös piirrellyt...

Rekka on valokuvan pohjalta piirretty (hyihyi mitä huijausta). Järkyttävä määrä yksityiskohtia tuommoisessa, hullukaan ei alkaisi tuollaista piirtämään ilman sitä alla olevaa kuvaa! Etualalla hengaava kettu kaipaa kyllä vielä jotain muutoksia, ei näytä yhtään itseltään. Ja värit on pahasti vaiheessa myös rekassa. Mutta kyllä siitä joskus jotain tulee.

Ja ei, en ole vain istunut koneella. Kävin tänään tunnin kävelylenkillä sateessa. Kyllä, sateessa. Yksin. Mahtava fiilis. Jalassa jälleen pinkit Zeropointin kompressiosäärystimet, nyt ekaa kertaa tosiaan kävelyssä mukana ja lopputulokseksi voin sanoa, että MAHTAVAA. Jalkoihin ei satu yhtään, penikat ei kiusaa yhtään, aivan mahtavaa! Suosittelen kyllä näitä ehdottomasti muillekin! Jopa juoksin yhden pätkän, eikä silti satu koipiin. En kyllä kadu yhtään, että ostin nuo ja varmaan jossain vaiheessa tilaukseen lähtee toisetkin.

Hyvää kesän jatkoa kaikille! Muistakaa ulkoilla sateesta huolimatta ;)

Ensimmäiset aktiivisuustavoitteen ylitykset

Sain jouluna lahjaksi Polar Loop -aktiivisuusrannekkeen, johon ensi viikolla hankin sykevyönkin vihdoin. Yhtä kaikki, Loop on joulusta asti mitannut aktiivisuuttani ja nyt vasta tuli ensimmäiset aktiivisuustavoitteen ylitykset! Joo, monikossa!!!

Myös päivieni aktiivisuuden keskiarvo on noussut kivasti, aiempina kuukausina pyörinyt 30%:n kummallakin puolella, tässä kuussa tällä hetkellä keskiarvo 45%. Päivän aktiivisuustavoitteen toteutumista mitataan siis prosenteilla, 100% ja yli tarkoittaa, että aktiivisuustavoite on saavutettu.

Jaloissa on rakkoja ja lihaksiakin on vähän ollut kipeänä tämän kuun aikana, mutta ei se mitään haittaa! Tietääpähän tehneensä jotain. Ja tietää myös laittaa seuraavalla kerralla sukat sandaaleihin, muuten ne hiertää...

Aktiivisuuskalenterini. Klikkaamalla suurenee!

Ja täytyy myöntää että liikunnan ansiosta olotila on hirveesti parempi! Energiaa on, mihin mä oikein tän kaiken laitan? Myös ruokahalu on palannut normaaliin (=lähes kadonnut), eilen olin puoli päivää syömättä, koska en muistanut ja ei tullut nälkä. Ei sillä, että se olisi hyvä asia kun olen pitkään syömättä, mutta kertoo siitä, että pakottava tarve mussuttaa kokoajan jotain on kortisonin loppumisen myötä hävinnyt. Onneksi.

Siitä muistuikin mieleeni, että kohta voisi syödä jotain. Ei oo nälkä eikä tee mieli muutenkaan, mutta pakko syödä. Aiemmin kävin pyöräilemässä postille ja takaisin (4km). Sitten kävin suihkussa ja nyt odottelen, että lenkkarit likoavat pesuvedessä - ovat viime kesän jäljiltä melkoisen kurakerroksen peitossa, kun pompin koirien kanssa pitkin metsiä ja kuraisia hiekkateitä.

Frosti laihduttaa

Tätä on jo pari kertaa tullut yritettyä, mutta nyt on pakko yrittää loppuun asti!

158-senttiseen varteeni on kertynyt jo 73 kiloa painoa! Siinä on aika monta liikaa, kun ihannepaino on jossain 55 kilon tienoilla. Kiitos viimeisistä kertyneistä 8 kilosta kuuluu sairastelulle, 6 viikon kortisonikuurille (joka nosti ruokahalun ihan älyttömäksi) ja herkuttelusta (johon kortisoni oli osasyyllinen).

24.2. painoin 65,3 kiloa. Vajaassa 3 kuussa 8 kiloa lisää ei ole hyvä juttu. Tosin ensimmäinen puoli kiloa on jo lähtenyt kuluneen viikon ansiosta. Kiloklubi sanoo, että tavoitteeni (55kg) on saavutettavissa 41 viikossa eli noin 10 kuukaudessa. Se on melkoisen pitkä aika.

Olen aloittanut laihduttamisen punnitsemalla itseni ja mittaamalla vyötärön (joka on muuten kasvanut 14 senttiä helmikuusta!!! hyi!), sitten merkitsin nämä Kiloklubiin ja aloin merkitä syömisiäni ja liikkumisiani sinne myös. Aivan mainio ja ihan ilmainen nettisysteemi tuo Kiloklubi.

Ensimmäinen viikko on mennyt hyvin, en ole yhtenäkään päivänä ylittänyt kulutusta. Seuraavaksi pitää yrittää panostaa enemmän ruoan laatuun ja siihen, että syömisten ja kulutusten ero olisi sopivan kokoinen. Liikuntaa unohtamatta!

Olenkin nyt liikkunut reippaasti enemmän kuin tavallisesti ja olo on energinen ja hyvä! Tällä tiellä on hyvä jatkaa. Kaivoin myös esiin koneellani ja täällä blogissakin pyörineet haasteet, joita olen bongaillut joskus jostain netin syövereistä. Tähän mennessä en ole koskaan edes yrittänyt niitä toteuttaa, mutta jospa nyt olisi sen aika...

Ensin suomennan vähän liikkeitä:

Squat = kyykky

JJ eli Jumping Jack = haarahyppy / x-hyppy

Knee Pushups = punnerrus polvilta

Lunges/side = askelkyykkyjä/puoli

Crunches = vatsalihaksia

Jog = hölkkä

Chair dips = dippejä (kuva)

Kaikkien suosikki: lankkuhaaste!

Punnerruksia

Kyykkyjä

Myös Porin kaupungin vapaa-aikaviraston juoksukoulu(pdf) on houkutteleva. Jospa näistä kaikista keräisi itselleen jonkun yhdistetyn jutun itselle...

No mutta, tästä se lähtee!

Ehkä joskus tulevaisuudessa saatte kuvia edistymisestä ja lähtötilanteesta.