Värjäilyjä

Käykääpä tykkäilemässä blogin facebook-sivusta, niin pysytte ajantasalla ;)

Sinisten ryhmäkuva

Siniset värjäilyt näyttävät oikein hyviltä vyyhdeillä. Miltä mahtavat sitten neulottuna näyttää taikka kerällä. Vielä en tiedä mitä näistä tekisin. Tosiaan kaksi 100g Nallea ja yksi 150g 7veikkaa. 7veikassa on niin pitkä matka yhtä väriä, että siitä voisi jopa tulla raitoja sukkia tai lapasia neuloessa.

Nallea, 2x 100g

7 veljestä, 150g

Lisäksi olen ahkerasti vyyhdittänyt lankaa, mm. 500g puuvillaa ja 500g DK-vahvuista merino-cashmiria! Eli pääsen joskus näitäkin jänniä värjäämään. Lisäksi vyyhdille on päätynyt mm. isoveljeä (200g), Viking Vilmaa (200g), 7veikkaa (150g) ja Laurin Villalankaa (150g). Lisäksi mulla on iiiiso muovilaatikko täynnä värjättäviä, osa vyyhdillä, osa vielä kerällä. Ihan heti ei lopu kesken!

Puoli kiloa puuvillaa (50g per vyyhti)

Ja värjäyskattilaan meni juuri 150g 7veikkaa ja 100g Pikkusiskoa. Jotain semivaaleaa pinkkipunainen-juttua tulossa, veikkaisin. Tällä kokemusmäärällä ei voi vielä tietää. Ainakin luulin laittavani aika vähänlaisesti väriä.

Väreinä käytän Jacquardin happovärejä (eläinkuiduille). Puuvillalle ja muille kasvikuiduille mulla on hankittuna joitain sävyjä Emon reaktiivivärejä, mutta niitä en ole vielä ehtinyt tosiaan kokeilemaan.

Punaiset kattilassa

En tiedä miten olen nyt yhtäkkiä innostunut hirveästi värjäämään, kun edelliset (ennen noita sinisiä) värjäsin tammikuun lopulla! Toivottavasti näistä myös syntyy jotain valmista joskus. Jos ei muuta, niin ainakin värjäystä odottavien laatikko tyhjenee.

Täytyisi myös saada keskeneräisiä neulomuksia valmiiksi, mutta ei ehdi, kun joululahjat ja kaikki pitäisi tehdä! Huhhuh, työtkin alkaa huomenna - ensimmäinen oikea työpaikkani! Osa-aikainen, mutta on sekin jo jotain. Täytyy pysyä reippaana, että ehtii myös neuloa ja värjätä ja ommella ja...

Paluu blogimaailmaan

Ohohups, muutaman kuukauden tauko tuli pidettyä.

Siinä välissä elämä on ehtinyt muuttua aika rankasti - mutta käsityöt on ja pysyy.

Kettu-kanavatyö, vielä on paljon tehtävää tässäkin

Värjäsin lankaa eilen pitkästä aikaa, ovat vielä kuivumassa. 150g seiskaveikkaa ja 200g nallea. Veikasta tuli sinivalkoinen ja nalleihin tuli kahta eri sinisen sävyä. Niistä ehkä parempia kuvia myöhemmin, kunhan ovat tosiaan kuivuneet.
          Seuraavana haasteena on puuvillalangan värjäys - siihen on sekä langat että värit jo olemassa, joten nyt ei muuta kuin lankoja vyyhdittämään... Odotan innolla! Myös vaatteiden/kankaan värjäystä samaisilla väreillä voisi kokeilla, vaikka jotain liukuvärityyppistä tai vaikka solmuvärjäystä - sitä tuttua inhokkiani käsityökouluajoilta.

Eiliset värjäykset kuivumassa.

Tällä hetkellä työn alla raitasukat äidille, lankana Hjertegarn Sock 4. Vähän olen myös kettuaiheista kanavatyötä pistellyt ja kammotuslankaista (Novita Neon) kolmiohuivia neulonut. Ommellakin pitäisi sitä sun tätä, vähintään korjata muutama vaate. Karvakangasta olen sentään vähän ommellut, mutta niille jutuille pitäisi tehdä kyllä ihan oma blogi, on sen verran eri kategoriaa kuin tämä muu blogi.

Tekokarvaa

Eva-muoviromu rouskuttaa iloisesti karvakangasta.

Nyt on meneillään sellainen "tuhoa mahdollisimman paljon käsityömateriaaleja" -kausi. En ole ostanut uusia kankaita tai lankoja miesmuistiin, eikä edes tunnu tarvetta ostaa mitään. Ei sillä, että olisi rahaakaan pahemmin, kun työttömänä vielä toistaiseksi olen. Toisaalta en ole kuitenkaan saanut paljoakaan tehtyä, ainakaan valmiiksi asti, joten se siitä materiaalien tuhoamisesta.
         Joululahjojakin pitäisi aloitella tai edes suunnitella. Viime vuonna olin tähän aikaan neulonut jo kolmanneksen joululahjoista ja nyt mulla ei ole vielä edes suunnitelmaa.

Sukat äidille  ♥

Muutenkin elämä rullaa pääperiaatteiltaan samaa rataa, vaikka koti ja mies välissä vaihtuivatkin. Pösö kulkee, olen yhtä pullukka kuin ennenkin ja koiraa ei ole vieläkään. Niin ja se rakas Civiccini lähti uudelle omistajalle. Onneksi jäi sentään kauniita kuvia... Sen sijaan siihen työttömyyteen on mahdollisesti tulossa muutosta tässä, katsoo nyt minkälaista.

Ompelupöytä on vielä vähän kaaoksessa... Hups.

Tämä systeemi toimii. Ja Dymolla on hauska kirjoittaa!
Vihdoinkin (melkein)kaikelle on oma paikkansa.

Toivottavasti palailen pikapuoliin uusien värjättyjen lankojen ja valmiiksi tulleiden käsitöiden kera.

Mitä muuten pidätte blogin tämän hetkisestä ulkoasusta? Kommentoikaa!

Hyvää alkusyksyä kaikille :)

Arvontavinkki

Lanka-arvonta Ilosofiaa -blogissa! Osallistumisaikaa on 4.7. asti eli enää muutama päivä!

Muutakin kuuluu...

Juhannus vietettiin kaveriporukalla mökillä, keskellä ei mitään. Oli kivaa! Saa nähdä eksyiskö sieltä yhtään kuvia tänne - ehkä, jos siellä on jotain ei-naamakuvia. 245 kuvaa 4 päivältä on hämmentävän vähän mulle.

Ja juuri ennen juhannusta hankin toisen auton, Peugeotin. Malliltaan 306 farkku, vuodelta 2001. Sillä on ajettu reilusti alle puolet siitä mitä rakkaalla pikku Civicilläni, josta nyt joudun raskain sydämin luopumaan. Yllättävän hyvin olen pösöllä jo tottunut ajamaan, ihan kiva auto se on. Varmaan siitä joskus tulossa kuveja tännekin, kunhan saan sen pestyä nätiksi :)

Olen myös piirrellyt...

Rekka on valokuvan pohjalta piirretty (hyihyi mitä huijausta). Järkyttävä määrä yksityiskohtia tuommoisessa, hullukaan ei alkaisi tuollaista piirtämään ilman sitä alla olevaa kuvaa! Etualalla hengaava kettu kaipaa kyllä vielä jotain muutoksia, ei näytä yhtään itseltään. Ja värit on pahasti vaiheessa myös rekassa. Mutta kyllä siitä joskus jotain tulee.

Ja ei, en ole vain istunut koneella. Kävin tänään tunnin kävelylenkillä sateessa. Kyllä, sateessa. Yksin. Mahtava fiilis. Jalassa jälleen pinkit Zeropointin kompressiosäärystimet, nyt ekaa kertaa tosiaan kävelyssä mukana ja lopputulokseksi voin sanoa, että MAHTAVAA. Jalkoihin ei satu yhtään, penikat ei kiusaa yhtään, aivan mahtavaa! Suosittelen kyllä näitä ehdottomasti muillekin! Jopa juoksin yhden pätkän, eikä silti satu koipiin. En kyllä kadu yhtään, että ostin nuo ja varmaan jossain vaiheessa tilaukseen lähtee toisetkin.

Hyvää kesän jatkoa kaikille! Muistakaa ulkoilla sateesta huolimatta ;)

Ensimmäiset aktiivisuustavoitteen ylitykset

Sain jouluna lahjaksi Polar Loop -aktiivisuusrannekkeen, johon ensi viikolla hankin sykevyönkin vihdoin. Yhtä kaikki, Loop on joulusta asti mitannut aktiivisuuttani ja nyt vasta tuli ensimmäiset aktiivisuustavoitteen ylitykset! Joo, monikossa!!!

Myös päivieni aktiivisuuden keskiarvo on noussut kivasti, aiempina kuukausina pyörinyt 30%:n kummallakin puolella, tässä kuussa tällä hetkellä keskiarvo 45%. Päivän aktiivisuustavoitteen toteutumista mitataan siis prosenteilla, 100% ja yli tarkoittaa, että aktiivisuustavoite on saavutettu.

Jaloissa on rakkoja ja lihaksiakin on vähän ollut kipeänä tämän kuun aikana, mutta ei se mitään haittaa! Tietääpähän tehneensä jotain. Ja tietää myös laittaa seuraavalla kerralla sukat sandaaleihin, muuten ne hiertää...

Aktiivisuuskalenterini. Klikkaamalla suurenee!

Ja täytyy myöntää että liikunnan ansiosta olotila on hirveesti parempi! Energiaa on, mihin mä oikein tän kaiken laitan? Myös ruokahalu on palannut normaaliin (=lähes kadonnut), eilen olin puoli päivää syömättä, koska en muistanut ja ei tullut nälkä. Ei sillä, että se olisi hyvä asia kun olen pitkään syömättä, mutta kertoo siitä, että pakottava tarve mussuttaa kokoajan jotain on kortisonin loppumisen myötä hävinnyt. Onneksi.

Siitä muistuikin mieleeni, että kohta voisi syödä jotain. Ei oo nälkä eikä tee mieli muutenkaan, mutta pakko syödä. Aiemmin kävin pyöräilemässä postille ja takaisin (4km). Sitten kävin suihkussa ja nyt odottelen, että lenkkarit likoavat pesuvedessä - ovat viime kesän jäljiltä melkoisen kurakerroksen peitossa, kun pompin koirien kanssa pitkin metsiä ja kuraisia hiekkateitä.

Frosti laihduttaa

Tätä on jo pari kertaa tullut yritettyä, mutta nyt on pakko yrittää loppuun asti!

158-senttiseen varteeni on kertynyt jo 73 kiloa painoa! Siinä on aika monta liikaa, kun ihannepaino on jossain 55 kilon tienoilla. Kiitos viimeisistä kertyneistä 8 kilosta kuuluu sairastelulle, 6 viikon kortisonikuurille (joka nosti ruokahalun ihan älyttömäksi) ja herkuttelusta (johon kortisoni oli osasyyllinen).

24.2. painoin 65,3 kiloa. Vajaassa 3 kuussa 8 kiloa lisää ei ole hyvä juttu. Tosin ensimmäinen puoli kiloa on jo lähtenyt kuluneen viikon ansiosta. Kiloklubi sanoo, että tavoitteeni (55kg) on saavutettavissa 41 viikossa eli noin 10 kuukaudessa. Se on melkoisen pitkä aika.

Olen aloittanut laihduttamisen punnitsemalla itseni ja mittaamalla vyötärön (joka on muuten kasvanut 14 senttiä helmikuusta!!! hyi!), sitten merkitsin nämä Kiloklubiin ja aloin merkitä syömisiäni ja liikkumisiani sinne myös. Aivan mainio ja ihan ilmainen nettisysteemi tuo Kiloklubi.

Ensimmäinen viikko on mennyt hyvin, en ole yhtenäkään päivänä ylittänyt kulutusta. Seuraavaksi pitää yrittää panostaa enemmän ruoan laatuun ja siihen, että syömisten ja kulutusten ero olisi sopivan kokoinen. Liikuntaa unohtamatta!

Olenkin nyt liikkunut reippaasti enemmän kuin tavallisesti ja olo on energinen ja hyvä! Tällä tiellä on hyvä jatkaa. Kaivoin myös esiin koneellani ja täällä blogissakin pyörineet haasteet, joita olen bongaillut joskus jostain netin syövereistä. Tähän mennessä en ole koskaan edes yrittänyt niitä toteuttaa, mutta jospa nyt olisi sen aika...

Ensin suomennan vähän liikkeitä:

Squat = kyykky

JJ eli Jumping Jack = haarahyppy / x-hyppy

Knee Pushups = punnerrus polvilta

Lunges/side = askelkyykkyjä/puoli

Crunches = vatsalihaksia

Jog = hölkkä

Chair dips = dippejä (kuva)

Kaikkien suosikki: lankkuhaaste!

Punnerruksia

Kyykkyjä

Myös Porin kaupungin vapaa-aikaviraston juoksukoulu(pdf) on houkutteleva. Jospa näistä kaikista keräisi itselleen jonkun yhdistetyn jutun itselle...

No mutta, tästä se lähtee!

Ehkä joskus tulevaisuudessa saatte kuvia edistymisestä ja lähtötilanteesta.

Sydämelliset patakintaat

Tein kolme sydämen muotoista patakinnasta - äidille, mummulle ja itselle.

Valko-kelta-oranssi-pinkki äidille ja oranssi mummulle.

Äitienpäivähän se toki inspiroi tässä taustalla, vaikka To do-listalla sydänpatakintaat ovat olleet jo ainakin vuoden. Sinisävyinen kangas pakotti tekemään samalla itsellekin, kun tämän hetkiset patakintaat ei yhtään sovi keittiön muihin väreihin. Ja onhan se totta, että tällä tavalla "liukuhihnatyönä" tehdessä yhden kappaleen tekemiseen menevä aika pienenee huomattavasti verrattuna siihen, että tekisi yhden kerrallaan. Sininen tosin odottaa vielä reunakanttauksia...

Ohje on englanninkielinen, tosin en lukenut sitä. Otin vain kaavat ja vilkaisin kuvia. Ei tarvitse olla kummoinenkaan neropatti, että osaa tämmöisiä tehdä kuvan nähtyään, eli kielimuuri ei haittaa. Sitä mulla ei tosin olisi ollut, olen vain laiska lukemaan ohjeita, jos tiedän osaavani ilmankin.

Kaikki kolme keskeneräisinä. Sininen on siis mulle itelleni.

Kaikki päälyskankaat on IKEAsta ja 100% puuvillaa. Löytyivät omista varastoista, kuin myös kanttauksissa käyttämäni nauhat. Lämpöä kestävää vanua täytyi ainoastaan hankkia. Tekokuituinen perus-levyvanu tosiaan kärsii kuumuudesta, joten sitä ei ole suositeltavaa käyttää tämmöiseen tarkoitukseen, kuten ei mitään muitakaan tekokuituisia kankaita.
          Ohjeissa mainitun grillivanun sijaan Eurokankaasta tarttui mukaan Bell -merkkistä "pöytä/verhohuopaa" joka on siis suurimmaksi osaksi puuvillaa. Myyjä siis suositteli tätä, koska grillivanua ei ollut. Toivottavasti toimii 2-kertaisena käyttötarkoituksessaan.

Ompelukoneena, ihme ja kumma, toimi 100 euron muovikakka eli Eva Jubilee. Singerin kanssa on jotain kummaa probleemaa, sotkee vaan niin pirusti lankaa puolan ympärille ja ymmärrys ei ole toistaiseksi riittänyt sen ongelman ratkaisemiseen. Jos en saa Singerin ongelmaa setvittyä, täytyy varmaan alkaa tosissaan harkita uuteen ompelukoneeseen sijoittamista jossain vaiheessa.

Trikoovalikoimaa

Jokin kumma ompeluinnostus nyt päällä. Olen jo onnistuneesti käyttänyt peitetikkiä (Huskylock s21) tehdessäni rannekkeita! Olen myös silmäillyt ompelukirjoja ja käsityölehtiä, tuijottanut erästä harmaata "kultahipuin" koristeltua seeprakuvioista kangasta ja selaillut lisää kirjoja. Ei, en minä vaan keksi mitä siitä tekisin. Sitä on 2 metriä ihan, että riittäisi vaikka mihin, mutta se on niin jännää kangasta, että pää ei kykene muodostamaan järkevää kuvaa siitä, millaisena vaatteena se näyttäisi kivalta.
          Jos vaikka ihan ensin ompelisin pari trikoopipoa? Olisi petroolia kuviotonta ja keltaista apinakuvioista trikoota ainakin. Sitten voisi kokeilla miehelle sitä kauan suunniteltua hupparia...

Ompeluinnostuksen takia Eurokankaan palalaareilta tarttui matkaan myös kolme trikoopalaa (mustaa, leopardikuvioista ja normaalia paksumpaa oranssia, kuvassa). Siksakkasin nämä ja parit muut trikoot ja aiemmin mainitun harmaan seeprakuvioisen kankaan reunoistaan kaksinkerroin ja heitin pesuun, joten pian pääsee ompelemaan! Lisäksi tein kankaita.comiin tilauksen, jee, lisää kankaita!

Alla muutama kuva ompelemistani rannekkeista, joissa toki myös kankaanpainoa (vihdoin, jee) käytetty. Sapluunoilla tehtyjä kuvioita. Ja kangasmateriaalina vanhoja farkkuja. Näitä saa multa tilata haluamallaan kuviolla, mikäli jotakuta kiinnostaa ja itseasiassa alarivin rannekkeet (kettu ja susi) ovat vielä vailla omaa kotia, kuten myös muutama muu ranneke.
          Sähköpostilla tavoittaa parhaiten: frozenwolf.fur(at)gmail.com

Muihinkin juttuihin on tullut kankaanpainoa kokeiltua, mm. yhdet farkut, kangaskassin ja muutaman paidan olen "tuunannut" uuteen uskoon. Ehkä laitan myöhemmin enemmän kuvia kankaanpainotöistä ihan omaan postaukseensa, muuten tämä postaus venyy ihan liikaa! :)